Kuntatalolla vauhditettiin maakuntauudistuksen viestintää
Miten sitouttaa ihmiset sellaiseen, jota ei ole vielä olemassa? Tätä mietitään parhaillaan ympäri Suomen, kun sote- ja maakuntauudistusta valmistellaan ja siitä viestitään.
Kanta-Hämeessä on koko maakunnan yhteiselle uudistukselle kehitetty heti aluksi yhteiset viestintäkanavat, oma nimi ja visuaalinen ilme. Uudistusta rakennetaan Oma Häme -nimen alla.
Oma Hämeellä on omat viestintäkanavat verkkosivuista sekä YouTube- ja muista somekanavista lähtien. Tärkeässä osassa on alueen ihmisten informointi ja mukaan ottaminen uudistukseen. Maakunnan kuntalaiset saavat kysyä mieltä askarruttavista asioista sekä netin kautta että erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa.
– Oma Hämeessä osallisuus on nostettu uudistuksen ydinteemaksi. Emme vain lähetä viestejä. Haluamme kuulla, keskustella ja tehdä yhdessä, Oma Hämeen projektiassistentti Leena Rantala sanoi Kuntatalolla järjestetyssä sote- ja maakuntauudistuksen viestintäseminaarissa 6. syyskuuta.
Reetta Sorjonen ja Leena Rantala Oma Hämeestä.
Henkilöstöviestintä mielletään osaksi yleistä, julkista viestintää. Tämä siksi, että vielä tällä hetkellä tulevan maakunnan henkilöstö sijaitsee yhdessätoista eri kunnassa.
Muutos vaatii viestintää, joka selkiyttää ja konkretisoi
Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön yhdessä järjestämään sote- ja maakuntauudistuksen viestintäseminaariin osallistui kuntien ja maakuntien viestijöitä ympäri Suomen. Eri tahojen puheenvuoroja yhdisti yksi tarve: kun viestitään keskeneräisestä, monitahoisesta ja laajasta aiheesta, on pakko visualisoida ja konkretisoida. Tarinat ja kuvat nähtiin tehokkaina keinoina tehdä monimutkaisesta asiasta selkeämpi.
Eksoten viestintäpäällikkö Saara Raudasoja kertoi, miten koko maakunnan kokoisessa sote-organisaatiossa pyrittiin muuttamaan toimintakulttuuria uuden strategian ja arvojen mukaisiksi. Eksoten palveluksessa on 5000 työntekijää Etelä-Karjalan alueella.
Saara Raudasoja Eksotesta.
Kaikki lähti siitä, että organisaation visio tiivistettiin kahden sana mittaiseen tavoitteeseen ”Toimintakykyisenä kotona”.
Tunne ja tarinat otettiin heti alusta mukaan viestimiseen. Eksoten arvot sanoitettiin uudelleen minä-muotoon ja ne kuvallistettiin.
Arvoista viestittiin kaikilla mahdollisilla keinoilla aina muutaman kuukauden välein. Sisällöistä on tuotettu videoita, haastatteluja, jakotavaraa, julisteita, huoneentauluja ja niin edelleen.
– Työ on yhä kesken. Kulttuurimuutos on hidasta. Pääasia on, että suunta on oikea, Raudasoja tiivisti.
Kun aikaa ja rahaa puuttuu, kannattaa keskittyä olennaiseen
Viestintää tehdään uudistuksessa pääosin pienin resurssein. Siun sotessa eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä töitä tehdään talkootyönä, muiden tehtävin ohessa.
– Muutosvaiheen viestintä tarvitsee lisäresursseja. Se kannattaa huomata ajoissa, sanoi Siun soten viestintäpäällikkö Susanna Prokkola, päätoimeltaan kuntayhtymän tiedottaja.
Sari Prokkola Siun sotesta.
Kun aikaa ja rahaa on vain vähän, viestijän on keskityttävä näkyvimpiin ja ajankohtaisimpiin tarpeisiin.
Suurin haaste myös Pohjois-Karjalassa on ollut mukana olevien organisaatioiden laajuus ja erilaisuus. Siun sotesta yritetään viestiä 14 eri organisaatiolle, joissa kaikissa on eri toimintakulttuurit ja viestintäkanavat.
– Lähiesimiesten tuki on tärkeää. Työntekijälle lähiesimiehen kanssa keskustelu on aivan eri asia kuin se, että kasvoton viestintäihminen tuuppaa viestiä eteenpäin. Pelkät viestinnän kanavat eivät riitä, tarvitaan rohkeutta sopia yhteisiä toimintatapoja johtamiseen.