Kuntalaisten usko suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen vahvistunut
Vankan kannatuksen omaavan vaaliosallistumisen rinnalla käytetään myös muita osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta on käyttänyt vähintään yhtä suoraa vaikuttamistapaa. Tilanne on pysynyt lähes samana kuin vuonna 2011. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kuntalaiskyselystä, johon vastasi kaikkiaan yli 12 000 kuntalaista keväällä 2015 eli 39 prosenttia otoksesta.
Asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen ja yhdistystoimintaan osallistuminen käytetyimpiä osallistumisen tapoja
Kuntalaisten eniten käyttämiä osallistumistapoja ovat asiakas- tai käyttäjäkyselyyn vastaaminen ja yhdistystoimintaan osallistuminen. Näitä osallistumistapoja on käyttänyt useampi kuin neljä kymmenestä kyselyyn vastanneesta kuntalaisesta. Noin joka kolmas kuntalainen on osallistunut talkootyöhön lähiympäristön hyväksi ja osallistunut päiväkodin tai koulun vanhempainiltaan.
Kuntalaisaloite on edelleen vähiten käytetty osallistumiskeino. Sosiaalisen median kautta osallistuminen, yhdistysosallistuminen, vetoomuksen tai adressin allekirjoittaminen sekä kunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuminen ovat yleistyneet vuodesta 2011. Muiden osallistumistapojen käyttö on vähentynyt.
Talkootyötä pidetään vaikuttavimpana osallistumistapana
Parhaimpina vaikuttamistapoina pidetään talkootyöhön osallistumista, yhdistys-/järjestö-osallistumista, yhteydenottoa kunnan viranhaltijaan sekä päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan osallistumista. Vähiten vaikuttavimpina vaikuttamisen kanavina pidetään sosiaalisen median kautta osallistumista, yleisönosastokirjoituksen kirjoittamista, rahan antamista johonkin paikalliseen kysymykseen liittyvään kampanjaa sekä vetoomuksen allekirjoittamista.
Vaikuttamistavoista yhdistysosallistuminen, yhteydenotto kunnan viranhaltijaan, talkootyö, päiväkodin tai koulun vanhempainillat sekä palautteenanto kunnan palveluista ovat keskimääräistä enemmän käytettyjä ja saavat keskimääräistä paremmat vaikuttavuusarviot. Selvää vaikuttamispotentiaalia on myös keskimääräistä vähemmän käytetyillä kunnanosa-/kylätoiminnalla, kunnan luottamushenkilöön yhteydenottamisella sekä vanhus-/vammaisneuvostoon, nuorisovaltuustoon tms. osallistumisessa.
Kaikissa alle 50 000 asukkaan kuntia edustavissa kokoluokissa yhdistysosallistuminen on yleisin osallistumisen tapa. Kahdessa suurimmassa kokoluokassa tärkeimpänä osallistumistapana pidetään asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaamista.
Osallistumistapojen käyttö lisää uskoa niiden vaikuttavuuteen
Päinvastoin kuin osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön kohdalla vaikuttavuusarviot ovat lähes poikkeuksetta parantuneet vuodesta 2011. Omakohtaista kokemusta osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytöstä omaavien arviot niiden vaikuttavuudesta ovat selvästi positiivisemmat kuin niiden kohdalla, joilla ei ole viimeaikaista omakohtaista käyttökokemusta.
Monet yksilöominaisuudet, muun muassa vastaajan ammattiasema, työnantajatausta, perhemuoto, puoluekanta, äidinkieli ja kunnassa asuinaika vaikuttavat suorien osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttöaktiivisuuteen sekä niiden vaikuttavuusarvioihin.
Osallistumistapojen käyttö ja vaikuttavuusarviot ovat merkittävässä positiivisessa yhteydessä monien muiden kuntalaisasenteiden kanssa, mm. kunnallispolitiikasta kiinnostuksen, kuntavaaleissa äänestämisen sekä paikallisen samaistumisen kanssa.
Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan osallistutaan eniten, puoluetoimintaan osallistumista pidetään vaikuttavimpana yhdistysosallistumisen tapana
Kuntalaiset osallistuvat keskimäärin yhden yhdistyksen toimintaan. Kuntalaiset osallistuvat eniten liikunta-/urheiluseurojen ja ammattiyhdistysten toimintaan ja vähiten ympäristöjärjestöjen ja nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen toimintaan. Yhdistysten osallistumisaktiivisuus on pysynyt suhteellisen stabiilina verrattuna vuoden 2011 kyselytuloksiin.
Puoluetoimintaa pidetään vaikuttavimpana, ympäristö- ja eläkeläisjärjestöjen toimintaan osallistumista vähiten vaikuttavina yhdistysosallistumisen muotoina. Useimpien yhdistysosallistumistapojen vaikuttavuusarviot ovat hieman parantuneet vuodesta 2011. Yhdistyksen toimintaan osallistuneet pitävät vaikuttavuutta selvästi parempana kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta yhdistystoiminnasta.
Yhdistystoimintaan osallistuvien ja vaikuttavana pitävien kuntalaisten profiilit ovat pitkälti yhteneväisiä suoria osallistumistapoja käyttäneiden ja vaikuttavana pitävien kuntalaisten profiilista. Yhdistysosallistuminen on ARTTU2-tutkimuskuntien joukossa yleisintä taajaan asutuissa, 5 000 - 10 000 asukkaan kunnissa. Yhdistysosallistumisen vaikuttavuuteen uskotaan eniten taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa, 5 000 - 10 000 asukkaan kunnissa.
Kuntalaistutkimus 2015 osana mittavaa ARTTU2-tutkimusohjelmaa
Kuntaliiton toteuttama kuntalaiskysely lähetettiin keväällä 2015 kaikkiaan 31 950 täysi-ikäiselle kuntalaiselle. Kyselyyn vastasi 12 576 kuntalaista eli 39,3% otoksesta.
ARTTU2-tutkimusohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.
ARTTU2-tutkimuskunnat
Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Musta-saari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. Kuntalaistutkimuksessa 2015 mukana olivat myös Hämeenkoski (kuntaliitos Hollolan kanssa 2016) ja Jalasjärvi (kuntaliitos Kurikan kanssa 2016)
Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta 2015 ja ARTTU2-tutkimusohjelmasta: www.kunnat.net/arttu2
Erilaisten osallistumis- ja vaikuttamiskanavien käytön yleisyys ARTTU2-kunnissa vuonna 2015. (% vastanneista käyttänyt, N=11 208 - 11 495)