Kunnat mukaan jakamistalouteen
Demokratiapäivän 18.10. rinnakkaiseminaarissa pohdittiin kunnan roolia jakamistaloudessa. Moniin kunnan perustoimintoihin liittyy valintoja tai normeja, jotka vaikuttavat kunnan mahdollisuuksiin toimia kumppanina tai mahdollistajana jakamistaloudessa. Esimerkiksi kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa, rakennusnormeissa tehdään valintoja siitä, millainen toiminta on mahdollista tai sallittua esim. tietyissä tiloissa.
Teknologia mahdollistaa jakamistalouden
Teknologia ja sosiaalinen media yhdessä mahdollistavat jakamistalouden nopean laajenemisen. 2000 -luvun uusi kansalaistoiminta nojaa jo vahvasti sosiaaliseen mediaan. Jakamistalouden saralla otetaan kuitenkin vasta ensiaskeleita. Jakamistaloudella ja (digitaalisilla) vertaisyhteisöillä tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli osallistumismuotojen rakentumisessa. Myös kuntasektorilla tulevaisuuden palveluja suunniteltaessa on hyvä pitää tämä mielessä.
Teknologinen kehitys on mahdollistanut uudenlaisten sosiaalisten yhteisöjen syntymisen ja jakamistalouden esiin nousun. Jakamistaloudessa on kyse uudenlaisesta, yhteisöllisestä taloudesta; kuluttamisesta ja tuotannosta. Siinä ihmiset mieluummin vuokraavat tavaroita kuin ostavat kaikkea omaksi. Jakamistalouteen kuuluu myös uudenlainen hajautettu tavarantuotanto, jossa tuotteita valmistavat ihmiset ja yritykset käyttävät yhteisiä työvälineitä, jakavat avoimesti tietoa ja osaamista ja rakentavat yhteistyössä jotakin uutta.
Kunnat mukana jakamistaloudessa
Rinnakkaisseminaarissa jakamistaloutta tarkasteltiin kunta- ja yritysesimerkkien avulla. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen kertoi, miten katutila saadaan tehokkaammin kaupunkilaisten yhteiskäyttöön edistämällä kaupunkipyöräilyä. Kaupunkipyörien käyttöönotto Helsingissä on hyvä esimerkki kaupungin mahdollistamasta yhteisöllisestä projektista, jonka suunnitteluun kaupunkilaiset ovat voineet osallistua ja jota kaikki kaupunkilaiset voivat tasavertaisesti hyödyntää. Kaikkien ei enää tarvitse itse omistaa polkupyörää vaan kaupunki voi tarjota yhteisomisteisia pyöriä kaupunkilaisten tarpeisiin.
Kristiina Hellstén Turun hyvinvointitoimialalta esitteli puolestaan uutta toimintatapaa siitä, miten kaupunki voi toimia kumppanina ja mahdollistajana avaamalla kaupungin omistamia tiloja kaupunkilaisten ja järjestöjen käyttöön. Turun hyvinvointitoimialalla on luotu tähän toimintamalli, jota on jo pilotoitu. Kokemukset tästä ovat olleet lupaavia ja toimintamallia ollaan ottamassa käyttöön.
Demos Helsingissä on perehdytty jakamistalouteen. Aleksi Neuvonen toi seminaaripuheenvuorossaan esille jakamistalouden taustalta löytyvän mm. globaaleja megatrendejä kuten digitalisoituminen, kaupungistuminen, väestönmuutos, niukkenevat luonnonvarat, globaalistuva talous, siirtymisen minä-yhteiskunnasta me-yhteiskuntaan. Nämä toimivat uudenlaisen sosiaalisuuden ja vertaisyhteisöjen syntymisen drivereina.
Yhteismaa ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka suunnittelee ja toteuttaa jakamistaloudelle tyypillisiä yhteiskunnallisesti merkityksellisiä projekteja, tapahtumia ja palveluja. Tanja Jänicke kertoi yhdistyksen painopisteinä olevan sosiaalisen hyvinvoinnin, ympäristön hyvinvoinnin ja kulttuurin edistämisen. Siivouspäivä, Illallinen taivaan alla, NappiNaapuri ovat hyviä esimerkkejä yhdistyksen toiminnasta, joilla pyritään edistämään siirtymää kulutuskulttuurista osallistumisen kulttuuriin sekä organisaatiokeskeisestä yhteiskunnasta ihmis- ja yhteisökeskeiseen yhteiskuntaan.