Komission arktisen alueen tiedonanto alueiden komiteassa

Arktista aluetta koskeva EU:n yhdennetty politiikka oli keskusteltavana syyskuun lopussa alueiden komitean COTER-valiokunnan (alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio) kokouksessa. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ja EPP-ryhmän jäsen Pauliina Haijanen esitteli valiokunnalle lähtökohtia alueiden komitean lausunnon rakentamiseksi aiheesta.

Keskusteltavana ollut EU:n komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan antama yhteinen tiedonanto arktista aluetta koskien on jatkumoa kahdelle aikaisemmalle tiedonannolle vuosilta 2008 ja 2012. Uusin tiedonanto seuraa jo aiemmin määriteltyjä linjoja, jotka koskevat ilmastoa ja ympäristöä, kestävää kehitystä sekä alueellista yhteistyötä. Kantavina tavoitteina ovat arktisen alueen turvallisuus, vakaus, kestävä kehitys ja vauraus.

Haijanen totesi tiedonannon antavan kattavan kuvan EU:n toiminnasta arktisella alueella. Kestävä kehitys säilyy politiikan keskiössä mutta samalla nostetaan esille myös sopeutumiskyky ja osaamisen hyödyntäminen uusien ratkaisujen kehittämisessä. Hän näki myös hyvin positiivisena esille tuodun tarpeen vahvistaa arktista aluetta koskevien asioiden koordinointia. Tiedonannossa on esitetty tulevalle EU:n yhdennetylle arktiselle politiikalle kolme painopistettä: ilmastonmuutos ja arktisen ympäristön suojelu, kestävä kehitys arktisella alueella ja sen ympäristössä sekä kansainvälinen yhteistyö arktisen alueen asioissa.

Haijanen korosti, että paikallis- ja aluetason edustajien kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteista ja keinoista on positiivinen asia. Hänen mukaansa tässä yhteydessä on tärkeää vahvistaa arktisten kaupunkien roolia kehitystyössä. Keskeistä on myös huomioida luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen yhtenä osana talouden kestävää kasvua ja hyvinvoinnin lisäämistä arktisella alueella. Investoinnit rakenteisiin kuten liikenneyhteyksiin ja sähköverkkoihin, tutkimusyhteistyö, innovaatioiden luominen ja tuotteistaminen sekä liiketoiminnan edellytysten edistäminen ovat tässä keskeisiä. Tulevaisuuden koheesiopolitiikan on tarjottava monipuolisia rahoitusvälineitä niin paikallisten elinkeinojen edistämiseksi kuin koko EU:n kilpailukykyä tukeviin toimiin. On tärkeää, että EU on vahvasti osallisena arktista aluetta koskevassa tutkimustyössä ja kehittämisessä.

Tiedonannon yksi keskeisimmistä esityksistä on Haijasen mielestä komission ehdotus Euroopan arktisen yhteistyöfoorumin perustamisesta. Yhteistyöfoorumiin kutsutaan EU:n, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten edustajia. Väliaikaisen foorumin tehtävänä on määritellä EU:n rahoituksen tärkeimmät investointi- ja tutkimusprioriteetit vuoden 2017 loppuun mennessä. Haijanen korosti, että on syytä tarkentaa vielä kokoonpanoa ja foorumin toimeksiantoa.

Kolmas komission esittämä painopiste tulevaisuuden yhdennetyssä Arktisen alueen politiikassa on kansainvälinen yhteistyö. Jo edellisessä painopisteessä esitetyn uuden foorumin lisäksi yhteistyötä tehdään useiden jo olemassa olevien yhteistyörakenteiden puitteissa. Arktinen neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto sekä Barentsin alueneuvosto sekä Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyö ovat tässä esimerkkeinä mainittuna. Haijanen näki hyvin tärkeänä sen, että jo olemassa olevia yhteistyörakenteita hyödynnetään tiedonannon tavoitteiden edistämisessä.

Tiedonannon yksi kriittinen näkökohta liittyy tiedonannossa käytettyyn arktisen alueen rajaukseen, joka varsin kapeasti keskittyy ainoastaan napapiirin pohjoispuolella sijaitsevaan alueeseen. Aluemäärittelyä on tässä yhteydessä syytä laajentaa, kun mietitään arktisen alueen huomioimista paitsi kestävän kehityksen edistämisessä myös Euroopan kilpailukyvyn tukemisessa.

COTER-valiokunta keskustelee Pauliina Haijasen varsinaisesta lausuntoluonnoksesta seuraavassa kokouksessaan marraskuun lopussa.