Kiinteistöverolain muutokset vuodelle 2017

Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle 2017. Muutokset on osittain jo vahvistettu Lailla kiinteistöverolain muuttamisesta (30.10.2015/1291), joka on tullut voimaan 3.11.2015. Hallitus päätti kuitenkin syksyn 2016 budjettiriihessä lisämuutoksista kiinteistöverotukseen. Tältä osin hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa loka-marraskuussa 2016.  Kuntien on ilmoitettava veroprosenttinsa Verohallinnolle viimeistään 17.11.2016.

Kiinteistöverolain 30.10.2015 vahvistetut muutokset korottavat yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien ala- ja ylärajoja verovuodelle 2017. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin.

Uudessa hallituksen esityksessä, joka on tulossa myös voimaan verovuodelle 2017, esitetään lisäkorotuksia yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien alarajoihin. Esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli olisi siten 0,93—1,80 prosenttia ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,41—0,90 prosenttiin.

Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyy noin 60 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 45 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 15 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan 89 kunnan on korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 53 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia.

Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä on esitetty myös muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentteihin. Kuntien olisi vuodesta 2017 lähtien päätettävä erikseen muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti. Tähän asti kunta on voinut päättää erityisen veroprosentin näille kiinteistöille, mutta jos kunta ei ole näin tehnyt, niin verotuksessa on sovellettu kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti saa vuonna 2016 olla maksimissaan 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korkeampi. Hallituksen esityksessä kytkös näiden veroprosenttien välillä esitetään poistettavaksi ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti määrättäisiin vapaasti vaihteluvälillä 0,93–1,80 %. Muutoksien arvioidaan tuottavan alarajan muutoksen kautta noin 6 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Rakentamattoman rakennuspaikan osalta esitetään vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotettavaksi nykyisestä 1,00–4,00 prosentista 2,00–6,00 prosenttiin. Lisäksi Kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa prosentti tulisi määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti aiemman 1,5 prosenttiyksikön sijaan. Korotuksien arvioidaan tuottavan kunnille 8 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Rakentamattoman rakennuspaikan osalta esitetään vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotettavaksi nykyisestä 1,00–4,00 prosentista 2,00–6,00 prosenttiin. Lisäksi Kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa prosentti tulisi määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti aiemman 1,5 prosenttiyksikön sijaan. Korotuksien arvioidaan tuottavan kunnille 8 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Yhteensä lakimuutoksien perusteella kuntien kiinteistöverotulojen arvioidaan siten kasvavan vuodelle 2017 noin 75 miljoonalla eurolla.

Korotuksia on suunnitteilla myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin. Nämä korotukset on tarkoitus toteuttaa kiinteistöjen verotusarvojen päivittämisen yhteydessä. Rakennusten ja maapohjien verotusarvojen päivittämistyö käynnistyy vielä vuoden 2016 lopulla.