Kesäasukkaat mukaan kunnan toiminnan kehittämiseen

Noin 2 miljoonalla kesäasukkaalla on tärkeä rooli mökkikunnan elinvoiman edistäjänä. Useassa kunnassa on kesämökkejä enemmän kuin vakituisia asukkaita. Vapaa-ajan asutuksella on merkittäviä vaikutuksia aluetalouteen. Mökkeilyyn käytettiin Mökkibarometrin 2016 mukaan vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa ja tämän työllisyysvaikutus oli noin 60 000 työpaikkaa.

​Enimmäkseen foorumeita, toimikuntia ja kyselyitä

Yleisin keino, jota kunnat käyttävät saadakseen vapaa-ajan asukkaat mukaan kunnan toiminnan kehittämiseen, on järjestää keskustelutilaisuuksien ja foorumeita.Aiheet vaihtelevat paikkakunnan vesistöjen tilasta, venepaikka- ja tieasioista, jätehuollosta, kesätapahtumista, kylien ja kesäasukkaiden yhteistoiminnasta. Mökkibarometrin 2016 mukaan tällaisia tilaisuuksia järjestetään noin sadassa kunnassa.

Kuntaliiton tietojen mukaan mökkiläistoimikunta tai vastaava oli vuonna 2013 ainakin 16 kunnassa eri puolilla Suomea. Toimikuntien pääasiallisina tehtävinä on lisätä ja parantaa tiedonkulkua vapaa-ajan asukkaiden, kuntaorganisaation, kyläyhdistysten ja yritysten kesken sekä tehdä aloitteita niissä asioissa, joita mökkiläiset pitävät tärkeinä. Joillakin toimikunnilla on myös tehtävänä kehittää kunnan kanssa muun muassa vapaa-ajan asumiseen liittyviä palveluja etenkin kulttuurin ja liikunnan osalta.

Kesäasukkaille suunnattujen kyselyiden päätarkoituksena on yleensä kartoittaa kesäasukkaiden tyytyväisyyttä kunnan palveluihin ja kesäasumiseen. Tuloksia on hyödynnetty kehittämistyön lisäksi kunnan markkinoinnissa ja viestinnässä. Tärkeimmiksi julkisiksi palveluiksi nousevat useiden kyselyjen tuloksissa terveyspalvelut ja jätehuolto.

Näiden lisäksi epämuodollisia osallistumisen mahdollisuuksia tarjoavat erilaiset verkostot ja yhteisöt, joita löytyy fyysisen torin lisäksi myös netistä.