Kehysriihen päätösten vaikutus vuoden 2017 valtionosuuksiin
Kuntien valmistautuminen vuoteen 2017 on meneillään. Tänäkin vuonna Kuntaliitto julkaisee ennakollisia valtionosuuslaskelmia kuntien tulevan varainhoitovuoden talousarviovalmistelun tueksi.
Ensimmäiset kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat julkaistiin FCG:n Talous- ja veroennustepäivillä 21.–22.4.2016 ja tämän jälkeen viikolla 17 Kuntaliiton internet-sivuilla osoitteessa www.kunnat.net > Kuntatalous > Valtionosuudet. Tämän jälkeen valtionosuuslaskelmia päivitetään toukokuussa (kotikuntakorvauslaskennassa käytettävät oppilastiedot) ja kesäkuussa (kuntakohtaisten ennakkolaskelmien päivitys).
Talousarviovalmistelussa ja valtionosuuksien ennakkoarvioinnissa tulee ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus. Kunnan valtionosuusrahoituksen kokonaismäärä saadaan, kun lasketaan yhteen valtiovarainministeriön hallinnoima kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kuntaliiton laskelmat sisältävät ennakkotietoja peruspalvelujen valtionosuudesta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksen vuodelle 2017 kunnat joutuvat arvioimaan itse, sillä tämä osa valtionosuusrahoitusta perustuu valtaosaltaan 20.9.2016 oppilastiedonkeruun kuntakohtaisiin suoritemäärätietoihin. OKM:n valtionosuuden arviointia varten Kuntaliitto julkaisee laskurin myöhemmin vuoden 2016 kuluessa. Syyskuun tiedonkeruupäivään ja laskurin julkaisuun saakka paras arvio OKM:n valtionosuudesta vuodelle 2017 on vuoden 2016 rahoituksen taso, joka löytyy rahoituksen saajittain Opetushallituksen rahoitusjärjestelmän raporttipalvelusta osoitteesta http://vos.uta.fi/rap/.
Vuoden 2017 valtionosuuslaskennassa käytettävä Manner-Suomen asukasmäärä 31.12.2015 oli 5 458 325 (Tilastokeskus 4.4.2016).
Kuntien valtionavut ovat vuonna 2017 noin 10,6 mrd. euroa. Valtionavut koostuvat laskennallisista valtionosuuksista (9,7 mrd. €) ja valtionavustuksista (0,89 mrd. €) (taulukko 1). Valtionosuudet ovat kunnille kokonaisuudessaan yleiskatteellinen tuloerä, jonka käytöstä kunnat saavat päättää itse. Valtionavustukset sen sijaan ovat tyypillisesti tiettyyn hakumenettelyyn, kustannukseen tai toiminnan järjestämiseen sidottuja, ja niiden myöntämistä tai käyttöä säädellään. Valtionapujen kokonaisuudessa valtionosuuksilla on merkittävästi suurempi rooli (92 %) kuin valtionavustuksilla (8,4 % vuonna 2017).
Taulukko 1. Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa (löytyy suurempana liitteet-osiosta)
Lähde: Kuntatalousohjelma 2017–2020, kevät 2016 (Valtiovarainministeriön julkaisu – 13a/2016)
Kuntien valtionavut pienenevät vuonna 2017 noin 4,5 prosenttia (-500 milj. euroa) vuodesta 2016. Yksittäisistä päätöksistä merkittävimmin vuoden 2017 valtionapujen tasoon vaikuttaa perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle. Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle toteutetaan kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraalisti. Siirrossa kuntien perustoimeentulotuen kustannukset poistuvat ja vastaavasti poistuu myös valtion rahoitusosuus (50 %) perustoimeentulotukeen. Kuntien rahoitusosuus (50 %) perustoimeentulotuen kustannuksista vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Valtionosuuteen tehtävän vähennyksen suuruus on noin 300 milj. euroa. Vähennys tehdään siirron ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2017 €/asukas-tasasuuruisesti valtionosuusprosenttia muuttamalla, mutta siirto tarkistetaan kuntakohtaisesti vuosina 2019 ja 2020 vuoden 2017 toteutuneiden perustoimeentulotukimenojen tasolle.
Kuntien valtionosuudet muuttuvat vuosittain. Vuonna 2017 valtionosuudet pienenevät 2,1 % (-206 milj. euroa) edellisvuoteen 2016 verrattuna. Valtionosuuden vuosimuutokset johtuvat eri tekijöistä, jotka voidaan jakaa automaattimuutoksiin, muihin lakiin perustuviin muutoksiin ja muutoksiin, jotka aiheutuvat poliittisista päätöksistä. Vuoden 2017 valtionosuusrahoituksen tasoon vaikuttavat seuraavat tekijät:
1) Automaattimuutokset
- Asukasmäärien ja muiden laskentatekijöiden muutokset, arvioitu vaikutus noin +55 milj. euroa koko maan tasolla. Vaikutus vaihtelee kunnittain.
- Vuoden 2015 kunnallis- ja yhteisöverotulot, jotka vaikuttavat valtionosuuteen verotuloihin perustuvan tasauksen kautta. Vaikutus vaihtelee kunnittain.
- Kustannustason muutoksen huomioon ottava indeksikorotus (taulukko 2) perushintoihin, joka hallituksen erillisellä päätöksellä on päätetty jättää tekemättä vuosina 2016-2019. Kehysriihessä 2016 päätettiin, että indeksisäästöihin sisältyvien menojen kokonaisuuteen kohdistetaan 0,85 prosentin tasasuuruinen lisävähennys. Tämä valtionosuuden lisäleikkaus vähentää peruspalvelujen valtionosuutta 74,8 milj. euroa vuonna 2017. Valtionosuusindeksin jäädytysten myötä kunnilta jää valtionosuutta saamatta yhteensä noin 145 milj. euroa vuonna 2017 (kuvio 1). Indeksijäädytyksen vaikutus on yhtä suuri kaikissa kunnissa, noin -27 €/asukas.
Taulukko 2. Hintojen ja kustannusten muutosta kuvaavia indeksejä (löytyy suurempana liitteet-osiosta)
Lähde: Kuntatalousohjelma 2017-2020, kevät 2016 (Valtiovarainministeriön julkaisu – 13a/2016)
Kuvio 1. Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa
Lähde: Kuntaliitto 14.4.2016
2) Muut lakiin perustuvat muutokset) Muut lakiin perustuvat muutokset
- Kustannustenjaon tarkistus tehdään voimassa olevan valtionosuuslainsäädännön mukaisesti joka vuosi. Vuoden 2014 kustannuksista tehtävän tarkistuksen vaikutus vuoden 2017 valtionosuuteen on koko maan tasolla yhteensä noin +30 milj. euroa. Vaikutus vaihtelee kunnittain.
3) Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset
- Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle, vaikutus peruspalvelujen valtionosuuteen noin -300 milj. euroa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2017 vaikutus on yhtä suuri kaikissa kunnissa (56 €/asukas). Myöhemmin vuosina 2019 ja 2020 vaikutus tarkistetaan kuntakohtaisia toteutuneita tukimenoja vastaavaksi.
- Hallitusohjelman mukainen erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2017. Rahoitus kannustinjärjestelmään otetaan vähennyksenä peruspalvelujen valtionosuudesta. Asukaskohtaisesti tasasuuruinen vähennys on 100 milj. euroa (-18 €/asukas) vuonna 2017.
- Edellisen hallituksen päättämä valtionosuuden leikkaus, -50 milj. euroa vuonna 2017. Vaikutus yhtä suuri (-9,2 €/asukas) kaikissa kunnissa.
- Kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutosten myötä kuntien toimintaan sekä kohdennetaan lisäpanostuksia että muutosten arvioidaan tuottavan säästöä kuntien kustannuksiin, jolloin valtionosuutta vähennetään. Vaikutus vaihtelee kunnittain.
Vuonna 2017 eniten kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin liittyviä muutoksia tapahtuu sosiaali- ja terveystoimessa. Näitä ovat esimerkiksi omais- ja perhehoidon kehittäminen (laki voimaan 1.7.2016; +90 milj. €, -31 milj. €; netto +59 milj. €), alueellisen erikoissairaanhoidon tehostaminen (-19 milj. €), vanhusten kotihoito (+4,8 milj. €) ja vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus (-10 milj. €).
Opetus- ja kulttuuritoimessa merkittävin muutos vuonna 2017 on ammatillisen koulutuksen reformi. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan 190 milj. euroa vuonna 2017. Säästö toteutetaan määräämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen valtion ja kuntien välistä rahoitussuhdetta eli valtionosuusprosenttia muuttamalla. Kuntien omarahoitusosuus ammatilliseen toisen asteen koulutukseen siis pienenee 190 milj. eurolla (-35 €/asukas).
Muita sivistystoimeen liittyviä muutoksia vuonna 2017 ovat perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen leikkaus (-21 milj. €), subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen (-9 milj. €), varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos (-10 milj. €) ja digitaaliset materiaali ja digioppiminen -hallituksen kärkihanke (+10 milj. €).
Vuoden 2017 valtionosuuteen vaikuttavat myös veroperustemuutoksista aiheutuvien kunnan verotulojen menetykset, jotka aikaisempien vuosien tapaan kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Vaikutus kuntien verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) näkökulmasta on neutraali, mutta pelkästään valtionosuuksia tarkasteltaessa kompensaatiot näyttäytyvät valtionosuuden lisäyksenä. Kuluttajahintaindeksin nousua kompensoiva tarkistus vuodelle 2017 vähentäisi kunnallisveron tuottoa 72 milj. eurolla, joka kompensoidaan valtionosuuksien kautta kunnille.