Heikki Harjula siirtyy eläkkeelle palkittuna kuntalain kommentaattorina
Kun Heikki Harjulasta etsii tietoa Googlella, huomaa oitis, että tällä pitkän linjan juristilla on ollut tänä syksynä aihetta juhlaan. Harjulan sekä toisen kunnallisen lainsäädännön konkarin Kari Prättälän yhteinen teos Kuntalaki – tausta ja tulkinnat palkittiin Alma Talent Pro:n vuoden juridiikan kirjana syyskuussa.
Kirja ilmestyi ensimmäistä kertaa jo vuonna 1995 ja nyt on myynnissä sen yhdeksäs painos, joka käsittelee viime vuonna voimaan tullutta kuntalakia.
– Olimme kuntalain päävalmistelijat 1990-luvulla, ja jo valmisteluvaiheessa päätimme, että laista on hyvä tehdä kommentaari, koska kuntakenttä sitä varmasti kaipaa. Teoksen lukijoista pääosa on viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, joilla ei ole juridista koulutusta. Kielen tarvitsee olla sujuvaa ja selkeää. Kirjasta etsitään ratkaisuja todellisiin ongelmiin, palkitut kirjoittajat Harjula ja Prättälä kertovat videolla.
Marraskuun alussa Heikki Harjulan on aika päättää aktiivinen työuransa ja siirtyä eläkkeelle.
Kunnasta liittoon ja sieltä tuomioistuimeen
Harjula aloitti uransa Espoon kaupunginkansliassa 1970-luvun lopussa. Etujärjestöuran Harjula aloitti yhdessä Kuntaliiton edeltäjistä eli Kunnallisliitossa kesäkuun alussa 1981.
1990-luvun alussa Heikki Harjula toimi pääsihteerinä parlamentaarisessa kunnalliskomiteassa, joka valmisteli vuoden 1995 kuntalain.
– Pääsin mukaan jo vähän liikkeellä olleeseen junaan, kun pääsihteerinä aloittanut Kari Prättälä valittiin Kunnallisliiton lakiosaston päälliköksi. Komiteatyön päätyttyä siirryin suoraan uuteen, vuonna 1993 perustettuun Kuntaliittoon, jossa aloitin toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alasen esikunnassa.
Pitkään uraan mahtuu paljon muutoksia, mutta suurimmaksi mullistukseksi Harjula mainitsee kunnallisten liittojen yhdistymisen ja Kuntaliiton muodostamisen.
– Nyt ei voisi enää kuvitella sellaista aikaa, että etujärjestöjä olisi useampia. Toiminta ja työyhteisöjen alun perin erilaiset kulttuurit ovat jo aikoja sitten hioutuneet yhdeksi Kuntaliiton kulttuuriksi.
Nyt kun julkista hallintoa ollaan jälleen uudistamassa perin pohjin ja kuntien rinnalle muodostetaan maakuntia, on Kuntaliittokin jälleen muutoksen edessä.
– Jos maakuntahallinto toteutuu, tilanne on haastava Kuntaliitolle niin edunvalvonnan kuin palvelutoiminnan näkökulmasta. Toivon, että liiton toiminnan resurssit säilyisivät suurin piirtein samoina kuin nyt.
Viimeisen vuoden aikana Harjulaa ei ole juuri Kuntatalon käytävillä näkynyt. Hän on toiminut uransa aikana yhteensä noin kolme vuotta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hallintoneuvoksena.
– Hallintoneuvoksena työskentely oli eräällä tavalla urani kulminaatio. Viimeinen pestini KHO:ssa ajoittui niin, että käytännön työurani päättyi siellä. Kun siirryin takaisin Kuntaliittoon, olen lähinnä pitänyt lomia ennen eläkettä. Oli todella hienoa ja haastavaa päästä tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta ylimmän tuomioistuimen jäseneksi, Harjula toteaa.
– Työ KHO:ssa oli enemmän muuta kuin kunnallisasioita. Sosiaali- ja terveyspalvelut, ympäristöasiat, kaavoitus, ulkomaalaisasiat ja muut vyöryivät työpöydälle isoina pinoina ja työtä piti tehdä todella paljon, jotta asioihin pääsi sisälle siinä määrin, että saattoi hyvällä omalla tunnolla olla tekemässä ylimmän tuomioistuimen päätöksiä.
Liikunta ja matkailu suunnitelmissa
Heikki Harjulan läksiäisiä vietettiin oman yksikön kesken Kuntatalolla lokakuun lopussa. Johtava lakimies on suunnitellut tulevaa ainakin pääpiirteissään.
– Liikunta ja matkailu tulevat varmasti täyttämään elämää entistäkin enemmän. Myöskään kirjoitushommat ja mahdolliset muutkaan ”toimeksiannot” eivät ole pois laskuista.
– Rentoudun myös lukemalla lähinnä dekkareita. Erityisesti pohjoismaisten kirjailijoiden kirjat ovat viime aikoina olleet yöpöydällä.