AIKO-rahoituksesta päätökset, kasvusopimukset solmittu
Hallitus päätti 9.6.2016 alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) määrärahan jaosta vuodelle 2016. Valtion, kaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen kasvusopimuksiin osoitettiin tälle vuodelle 4,5 miljoonaa euroa ja toiset 4,5 miljoonaa euroa maakuntien ennakoidun rakennemuutok-sen toimiin. AIKO-rahoitusta on käytettävissä yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016-2018.
Ennakoidun rakennemuutoksen toimilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluontoisia toimenpiteitä sekä vahvistaa sopeutumista elinkeinorakenteen muutokseen. Keskeisiä teemoja ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakuntien liitot vastaavat hankkeiden rahoittamisesta keväällä 2016 laadittuihin maakunnallisiin varautumissuunnitelmiin perustuen. Vuoden 2016 maakunnittaiset osuudet vaihtelevat Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan 317 000 euron ja Keski-Pohjanmaan 182 000 euron välillä.
Maakuntien liittojen varautumissuunnitelmissa on korostettu mm. elinkeinorakenteen muutosjoustavuutta ja monipuolisuutta lisääviä toimenpiteitä sekä mittaluokaltaan huomattavien kehitysprosessien käynnistämistä (AIKO-rahoitus ns. siemenrahoituksena). Lisäksi on korostettu kokeilevuutta sekä ris-kejäkin sisältäviä innovatiivisia uusia avauksia. Varautumissuunnitelmissa korostuvat myös painotukset älykkään erikoistumisen teemoihin.
Innovaatioita ja kokeiluja edistetään myös 9.6.2016 allekirjoitetuissa kasvusopimuksissa. Sopimukset tehtiin Joensuun, Lappeenranta-Imatran, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan kanssa sekä Suomen kasvukäytävän (Helsinki-Seinäjoki-väli) ja eteläisen Suomen itä-länsisuunnassa halkovan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kanssa. Toukokuussa 2016 oli jo solmittu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Lahden välinen kasvusopimus. Seutukaupunkiverkosto ja MAL-verkosto saivat myös AIKO-rahoitusta.
Kasvusopimukset keskittyvät mm. hiilineutraaliuden ja kiertotalouden yritysratkaisujen edistämiseen (Lappeenranta-Imatra), metsäbiotalouden kasvuun kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä kehittämällä (Joensuu), korkeaan osaamiseen perustuvan uuden liiketoiminnan edistämiseen (Oulu), digitaalisuuden hyödyntäminen valmistavan teollisuuden uudistumisessa sekä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä (Tampere), kansainvälisesti vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittämiseen (Turku) sekä kaasualan osaamiskeskittymän vahvistamiseen (Vaasa).
Linkkejä: