Salon malli työkyvyn hoitoon

Aktiiviset ja kehittämishaluiset työntekijät sekä muutosta tukeva hallinto ovat olleet avainroolissa kaikkien työllisyysmallien kehitysroolissa. Alusta asti palveluita on kehitetty työntekijänäkökulmasta, jossa on mietitty, mitä asiakkaat oikeasti tarvitsevat ja vaativat. Vuoden 2015 työmarkkinatukiuudistus siirsi vieläkin enemmän kuntien vastuulle työmarkkinatuen rahoittamista. Salossa tultiin siihen tulokseen, että halutaan mieluummin samalla rahalla kehittää ja edistää työttömien toimintaa kuin maksaa pidentyneestä työttömyysajasta.

Toisin sanoen rakenteelliset muutokset ovat pakottaneet oppimaan ja löytämään uusia ratkaisuja, mutta ennen kaikkea henkilöstö on itse lähtenyt aktiivisesti ratkaisemaan ongelmia. Kaupungin hallinto on uskaltanut luottaa henkilöstön osaamiseen ja ideoimiin kokeiluihin työllisyydenhoidossa. Tällä hetkellä tämä asenneilmapiiri näkyy kuntakokeilussa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja TYP-palvelun asiakkaiden hoidossa, jossa asiakkaita hoitavat terveyspalvelut ja sosiaalitoimi ovat aktiivisesti mukana palveluprosessien kehittämisessä.

Kuntakokeiluun siirtymistä on helpottanut, että aiempien kokeilujen ja kokemusten vuoksi moneen asiaan osattiin jo ennakolta varautua. Pohjalla on ennen kaikkea ennakkoon kehitetty TYP-toiminta sekä monialainen yhteistyö eri toimijoiden välillä ja jatkuva palveluiden kehitystyö. Johtamis- ja raportointijärjestelmää oli suunniteltu vahvasti jo ennen kuntakokeilua. Salossa ennakoitiin, että TE-toimistoilta kunnille siirtyvillä työnhakijoilla tulee olemaan työllisyyspalveluiden ohessa tarvetta moninaisille sosiaalipuolen palveluille. Kaupunki toikin kokeiluun omia resurssejaan, kuten omavalmentajia, työllisyyskoordinaattoreita ja vahvan sosiaalityöpalveluiden pohjan. Saavutettavuudesta on pidetty huolta, kun päivystyspalvelut työttömille toimivat arkiaamuisin ilman ajanvarausta ja iltapäivisin nuorille Ohjaamossa. Työnhakijoiden kanssa ollaan kontaktissa jo viiden päivän sisällä ilmoittautumisesta työnhakijaksi. TE-toimiston työnantajapalveluissa ja ELY-keskuksen kanssa on saavutettu hyvä yhteistyö, joka helpottaa asiakkaiden palveluprosessia.

Vuonna 2017 yhdistetyt työllisyyspalvelut ovat nykyisin kaupunginhallituksen alaisuudessa. Merkittävää on kokonaisvaltainen kaupunkikehitystyö, jossa elinkeino-, kehittämis- ja työllisyyspalvelut toimivat yhteistyössä keskenään. Salon kaupungin omistama osakeyhtiö Yrityssalo Oy pitää huolen yrittäjyysnäkökulman huomioon ottamisesta kaupungin työllistämispalveluissa. Yrityssalo Oy ja kaupungin työllisyyspalvelut pyrkivät yhdessä varmistamaan työvoimatarpeen ja työntekijöiden kohtaamisen, jonka lisäksi Yrityssalo Oy tukee yrittäjäksi pyrkiviä asiakkaita. Yhteistyö työllisyyspalveluiden eri osapuolten välillä toimii erinomaisesti. Kahdessa palvelukeskittymässä Waltissa ja Voimalassa palvellaan yhden luukun periaatteella keskitetyillä palveluilla työttömiä työnhakijoita.

Mikä ihmeen Waltti? Waltti on työllisyyspalvelujen monialainen keskittymä, jonka alaisuudessa on seitsemän eri työllisyyden hoidon osa-aluetta: työllisyyden kuntakokeilu, kaupungin palkkatukityöllistäminen, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto, kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, Waltin työpajatoiminta ja työllisyyshankkeet. Toinen merkittävä palvelukeskittymä on Voimala. Vuonna 2017 kaupungin pääkirjaston viereen perustettu Voimala, 2.0, niin sanottu ”matalan kynnyksen toimija” ja palvelupiste. Voimala 2.0:n on tarkoitettu tukemaan kaikkia kuntalaisia työ- ja koulutushauissa. Sen työpajana toimii kahvila ja samassa yhteydessä ovat nuorille tarkoitettu Ohjaamo sekä kuntakokeilun päivystyspalvelu. Voimalaa on kehitetty etenkin kahdessa eri ESR-hankkeessa vuosien 2015–2020 välillä.

Erityistä Salon mallissa on nimenomaan se, että työllisyyspalveluiden tukena on vahva yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden kanssa, jotka tekevät yhteistyötä asiakkaiden työkykyarvioinnissa. Kela ja työeläkeyhtiöt on sisällytetty mukaan tähän yhteistyöhön. Menetelminä omavalmentajilla on myös TYP-palvelussa käytössä asiakkaille maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmänä toimiva Kykyviisari. Työttömille on Salossa tarjolla kaksi terveystarkastuspalvelulinjaa, jotka on jaoteltu terveysasemien ja Waltin välillä. Terveysasemille ohjautuvat alle vuoden työttömänä olleet ja Waltissa palvellaan yli vuoden työttömänä olleet sekä TYP-asiakkaat. Waltissa työskentelee kaksi kokoaikaista terveydenhoitajaa ja fysiatrian alaisuudessa työskentelevät lääkärit viitenä päivänä viikosta. Asiakkaan hoitoon voi osallistua myös terveyskeskuslääkäri. Asiakasta lähestytään yksilöllisesti ja perusteellisesti. Palvelutilanteeseen on siksi varattu aikaa peräti 1,5–2 tuntia asiakasta kohden.

Monialaisen yhteistyön seurauksena terveystarkastukseen saapuvan asiakkaan tarpeet ja mahdolliset kuntoutustarpeet pystytään arvioimaan tehokkaasti. Asiakkaat, joiden terveys- ja toimintakyky kohentuvat riittävästi palveluverkoston avulla, saavuttavat osittaisen tai täyden työkykyisyyden.

Lääkärit tekevätkin eniten lääkärinlausuntoja jäljellä olevasta työkyvystä kuntakokeilua varten. Mikäli asiakkaan terveys ja toimintakyky eivät ammatillisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta huolimatta riitä työmarkkinoille, asiakasta autetaan lääkärien tekemien laadukkaiden B-lausuntojen avulla työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa. Koska erikoistuville lääkäreille tarjoutuu samassa yhteydessä mahdollisuus perehdytykseen, halukkaita tulijoita työkyvynarviointitiimiin olisi runsaasti. Tämän monialaisen eri toimialojen palveluiden yhteistyön ansiosta Salossa oli onnistuttu ennen vuonna 2020 alkanutta covid-19-pandemiaa vähentämään vuodesta 2016 vuoteen 2019 työttömien määrää.