Raasepori ja Hanko – kaksi kuntaa yhdessä kaksikielisten työllisyyspalveluiden toteuttajana

Miten kaksikielisyys vaikuttaa työllisyyden kuntakokeilun toteutuksessa – puhuttiin sitten palveluiden järjestämisestä, sopivasta henkilöstöstä tai asiakkaiden palvelemisesta? Kaksi kuntaa Länsi-Uusimaalta muodostivat yhteisen kuntakokeilualueen, joita yhdistää yksi yhteinen asia: ruotsinkielisen väestön suuri osuus.

Lisätiedot: Stefan Fri, työllisyyspalveluiden päällikkö, Raaseporin ja Hangon kuntakokeilualue, stefan.fri@raasepori.fi, p. 019 289 2288

Avaa kaikki

Raaseporin ja Hangon kuntakokeilualueen koostumus

Naapurukset Raasepori ja Hanko päättivät yhdistää voimansa työllisyyden kuntakokeilussa. Yhteinen piirre yhdistää: alueella asuu runsaasti ruotsia äidinkielenään puhuvia.

Noin 7700 asukkaan Hangossa väestöstä 45 prosenttia on ruotsinkielisiä, kun naapuri Raaseporin runsaan 26 000 asukkaan kunnassa ruotsinkielisiä on ehdoton enemmistö: peräti 68 prosenttia. Yhteensä molempien kuntien asukkaista 62 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Kaksikielisyys näyttelee isoa roolia kuntakokeilun käytännön toteutuksessa.

Yhteensä kuntakokeilualueelle siirtyi noin 1750 asiakasta TE-palveluiden piiristä. Arviolta asiakkaita tulee noin 600 vuodessa. Kokeilualueen asiakkaista ruotsia puhuvat kielenään noin 40 prosenttia, suomea arviolta samoin noin 40 prosenttia ja loput 20 prosenttia puhuvat äidinkielenään jotain muuta kieltä.

Kaksikielisyyden vaikutukset palveluiden järjestämisessä

Kuntakokeilun asiakkaat on huomioitu jo kaupunkien kuntakokeilua esittelevillä kotisivuilla. Kaikki informaatio on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi, jonka lisäksi tärkeimmät tiedot löytyvät englanniksi muunkielisille asiakkaille. Sen lisäksi kaikki palvelut ovat sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Kaksikielisyys asettaa erityisiä vaatimuksia palvelumallien suunnitteluun ja toteutukseen, koska kaikki materiaali ja sen käännökset on tehtävä vähintään kahdella kielellä.

Omat erityisvaatimuksensa kuntakokeilun toteuttamiselle asettaa se, että kuntakokeilun asiakkaista peräti 50 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä. Arviolta pitkäaikaistyöttömistä asiakkaista on noin puolet ruotsinkielisiä ja puolet suomenkielisiä. Pitkäaikaistyöttömyyttä löytyy kuitenkin kaikista kieliryhmistä, mutta ruotsin kielen hallinta parantaa osassa alueen työpaikoista työllistymisen mahdollisuutta.

Pitkäaikaistyöttömien työllisyyspalveluissa korostuvat kuntouttavan työtoiminnan palvelut. Raaseporin ja Hangon järjestämän kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä asiakkaille järjestävät pajat, kunnan toimipaikat, järjestöt ja seurakunnat. Toimintaa sekä ohjausta järjestetään sekä suomeksi ja ruotsiksi.

Pajatoiminta ja hankkeet kaksikielisessä ympäristössä

Raaseporissa ja Hangossa pajatoimintaa toteutetaan sekä ostopalveluna että kaupungin omien pajojen kautta. Arviolta Raaseporin omiin työpajoihin on käytössä noin 10 henkilötyövuotta kaupunkiin työsuhteessa olevia työntekijöitä

Kuntakokeilualueella toimii yhteensä peräti kuusi pajaa, jossa toteutetaan monipuolisesti esimerkiksi erilaisia käsitöitä kuten tekstiili-, ompelu- ja puutyöt, korjaustöitä, puutarha- ja maalaustöitä, asiakaspalvelua sekä ravintola- ja catering-alaan liittyviä työtehtäviä. Pajoista neljä sijaitsee Tammisaaressa ja kaksi Karjaalla.

Pajatoiminnan lisäksi Hanko ja Raasepori ovat toteuttaneet runsaasti työllisyyshankkeita ja olleet hyvin laajasti mukana hankkeissa. Erityisesti työllisyyshankkeita on toteutettu Novago Yrityskehitys Oy:n ja Luksian kanssa. Novago on viiden Länsi-Uudenmaan kunnan omistuksessa oleva yritys, joiden kunnista kaksi ovat Hanko ja Raasepori. Hanko ja Raasepori kuuluvat lisäksi jäseninä ammatillista- ja työvoimakoulutusta sekä työelämän kehityspalveluita tarjoavaan Luksiaan, johon kuuluu yhteensä kahdeksan Länsi-Uudenmaan jäsenkuntaa.

Novagon avulla toteutetuista useista työllistymiseen liittyvistä hankkeista käynnissä on vielä esimerkiksi ESR-rahoitteinen lokakuussa 2020 alkanut ja vuoden 2022 syyskuun loppuun kestävä ReNew Work – Yrityksille ja työttömille neuvontaa työsuhteisiin -hanke. Hanke pyrkii tukemaan pienyritysten kasvua rekrytointineuvonnan ja koulutuksen avulla. Työllisyyteen hanke vaikuttaa parantamalla pienyrittäjien HR-osaamista ja puuttumalla työllisyyden kohtaanto-ongelmiin. Henkilöasiakkaiden suhteen vaikutetaan ohjaamalla työttömiä asiakkaita piilotyöpaikkoihin ja tarjoamalla henkilökohtaista neuvontaa työnhakuun.

Luksiassa on samoin ESR-rahoitteinen käynnissä oleva helmikuussa 2020 alkanut OTE-projekti, joka kestää toukokuun 2022 loppuun. Projektissa kartoitetaan verkoston avulla kuntakokeilun kohderyhmään kuuluvia asiakkaita, joiden työllistymiseen ja koulutukseen hakeutumiseen tarjotaan monipuolista lisätukea. Projektissa kehitetään omaa ohjausmallia palveluverkoston avulla koulutukseen sekä OTE-ohjaajamallia opiskelijan tueksi. Tämän lisäksi haetaan vaihtoehtoisia tapoja suorittaa yhteisiä teoreettisia opintoja sekä rakennetaan uraohjausmallia opiskelijoiden työllistymistä ja yrittäjyyttä varten.

Tämän lisäksi Raaseporilla on hiljattain ollut käynnissä kuusi elinkeinohanketta, joista osa on vielä toiminnassa. Työllisyyden kannalta mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarjoaa osaavan työvoiman saatavuuteen seutukunnilla pyrkivä Seutukaupunkiosaajat -hanke, johon Raasepori on osallistunut yhdessä 57 muun kaupungin kanssa.

Miten kaksikielisyys lopulta vaikuttaa?

Työllisyyspalveluihin panostamisesta ja hankkeiden vähyydestä ei ainakaan voida kuntakokeilualuetta syyttää. Kaksikielisyyden aiheuttama työmäärä ja kustannukset eivät kuitenkaan välttämättä tule automaattisesti mieleen työllisyyden kuntakokeilun toteuttamisessa. Raaseporin ja Hangon kuntakokeilusta vastaa työllisyyspalveluiden päällikkö Stefan Fri haluaakin muistuttaa, että kaksikielisille kunnille tämän on kuitenkin aivan normaalia toimintaa. Kuntakokeiluun liittyvän valmistelun ja sen materiaalien tulisi aina olla olemassa kahdella kielellä, mutta näin ei tällä hetkellä ole.

– Asian pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys. Ei sellainen, josta aina pitää erikseen muistuttaa, Stefan Fri toteaa.

Sen lisäksi erityistä aiemmin mainituille Hankoa ja Raaseporia koskettaville työllisyyshankkeille on, että niihin on aina yritetty saada kaksikielisesti palvelemaan kykenevää henkilökuntaa. Tämä asettaa omat vaatimuksensa henkilöstölle ja vaikuttaa rekrytoinnissa.

Parhaimmillaan monipuolisella hanketyöskentelyllä sekä kaksikielisyyden hallinnalla valmistuu kuitenkin tulevaisuuden osaajia, jotka saavat erityistä hyötyä työmarkkinoilla monipuolisesta kielitaidostaan.

 

Henkilöstökokoonpano

  • TE-taustaisia omavalmentajia 10 HTV vakituista, 2 määräaikaista
  • kunnan omavalmentajia 8 HTV, rekrytointi käynnissä kahdelle omavalmentajalle
  • asiakkaita noin 100 / omavalmentaja