Pirkanmaan laajuinen kuntakokeilu

Aiemmista kokeiluista opittiin, että kaikki mukana olevat kunnat saavat lisäarvoa, kun mukana on keskuskaupungin ja sen kehyskuntien lisäksi myös Pirkanmaan reuna-alueen kuntia. Isot kunnat voivat oppia pieniltä kunnilta asioita aivan samoin kuin pienet kunnat suuremmilta. Palveluiden organisointi yhteistoiminnassa kannattaa.

Tiettyjä tehtäviä ja palveluja on Pirkanmaalla yksittäisten kuntien vastuulla, osa seutukaupunkien ja osa Tampereen. Keskittämällä säästetään kokonaisresursseja ja varmistetaan osaaminen. Siten päästään hyödyntämään moninaisuutta kokonaisuuden suunnittelussa. Tällaisella laajalla yhteistyöllä saadaan enemmän voimaa ja resursseja kokonaisvaltaisten uudistusten toteuttamiseen.

Kokonaisuuden hallintaan liittyy tietenkin resurssien oikea mitoittaminen. 2017–2018 kokeilussa kehitetyssä OMA-valmentajamallissa ja lähipalveluissa opittiin työntekijälle kohtuullinen ja hallittavissa oleva asiakasmäärä. Jos tuolloisessa työllisyyskokeilussa oli vaihtelevasti 150–200 asiakasta yhtä OMA-valmentajaa kohden, on nykyisessä kokeilussa OMA-valmentajalla vain noin 120–130 asiakasta.

Henkilöstöltä saadun toiminnan asiakaslähtöisyyteen ja vaikuttavuuteen perustuvan palautteen avulla tähän kiinnitettiin nykyisen kokeilun resursseissa huomiota. Pirkanmaalla kehitetty OMA-valmentajamalli onkin nykyään käytössä monen nykyisen työllisyyden kuntakokeilun osallistujakunnissa omavalmentaja-nimikkeellä.

TYP-asiakkaita runsaasti sisältäneen vuoden 2017–2018 työllisyyskokeilun eräs tärkein oppi oli varautuminen ennakkoon. Nykyisessä kuntakokeilussa tiedostettiin jo varhain edellisen kokeilun riskit. Tästä syystä ennen uutta kokeilua laadittiin kuntien yhteiset ja kuntakohtaiset riskianalyysit ja riskien hallintakeinot.

Yksi tärkeimmistä keinoista varautua oli suunnitella etukäteen toimenpiteet, joiden avulla varmistettiin, etteivät asiakkaiden palvelu- ja etuusketjut katkea muutoksessa. Ennakoivan asenteen vuoksi myös kuntahenkilöstöä alettiin perehdyttää kuntakokeiluun ja TE-palveluihin jo vuotta ennen kokeilun aloitusta.

Ennakoinnissa ja resursoinnissa huomioidaan lisäksi vastuualueet. 2017–2018 kokeilu opetti, että TE-toimiston ja kuntien välillä on paras tehdä selkeä työnjako. Toisin sanoen asiakaskohderyhmät on otettava kokonaisvaltaisesti haltuun ja samaa asiakaskohderyhmän palveluja ei pilkota turhaan kokeilualueen ja TE-toimiston kesken. Palvelujen kokonaisuus on silloin alueella asiakkaillekin selkeämpi.

Kuntakokeilussa TE-toimiston vastuulle jäivät kuntien ja TE-toimistojen selkeässä asiakasjaossa ansioturvalla olevat, yli 30-vuotiaat asiakkaat ja jo työssä olevat työnhakijat. Pirkanmaalla kuntakokeilu keskittää resurssinsa omaan kohderyhmäänsä ja TE-toimisto omaansa. Näin saadaan kokonaisresurssit parhaaseen käyttöön.

Aiemmista kokemuksista tuotua oppia on myös Pirkanmaalla nykyisin käytössä oleva elinvoimapalvelujen palveluekosysteemi, josta osan muodostaa työllisyyspalvelut. Ekosysteemipohjaisia työllisyyspalveluja on kehitetty vuodesta 2017.

Palveluekosysteemiä voisi luonnehtia verkostona, joka yhdistää eri palvelukokonaisuudet toisiinsa ja luo niiden rajoille tapahtuville kohtaamisille yhdyspinnat. Näillä yhdyspinnoilla eri palvelujen järjestäjät ja palveluntarjoajat tekevät yhteistyötä ja tuottavat sillä tavalla kokonaisvaltaista ja kattavaa palvelua eri asiakkaille.

Jos vuoden 2017 työllisyyspalveluiden ekosysteemin lähtökohtaa tarkastellaan rakenteellisesti, voidaan ajatella kuntien työllisyyspalveluiden ja TE-palveluiden olevan mallin keskiössä. Sitä ympäröivät kolme omaa palvelukokonaisuuttaan: koulutuspalvelut, yrityspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.

Näiden palveluiden rajapinnassa on yhdyspinta, jonka kautta eri palvelukokonaisuudet ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa toisiinsa. Esimerkiksi työllisyyspalveluiden suhteen monialaisen tuen palveluita (TYP) voidaan pitää mainittujen yritys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut yhteisten vastuualueiden kautta syntyvänä yhdyspintana.

Samoin rakentuvat nykyisen kokeilun uudet kohtaantopalvelut, jotka muodostuvat työllisyys- ja kasvupalvelujen, koulutuksenjärjestäjien ja yksityisten henkilöstöpalveluyritysten palveluista. Yhdessä näillä vastataan elinkeinoelämän ja muiden työnantajien osaavan työvoiman tarpeisiin.

Maahanmuuttajien osaamiskeskuspalvelut sisältävät sekä kotoutumispalveluja, työllisyys- ja yrityspalveluja, koulutuksenjärjestäjien palveluja ja sosiaalipalveluja. Nämä palvelut ovat käytettävissä kaikissa Pirkanmaan kokeilukunnissa.

Nykyinen työllisyyspalveluita koskettava ekosysteemi onkin erittäin laaja. Se kattaa työllisyyspalveluiden lisäksi esimerkiksi yritys- ja kasvupalvelut, nuorille kohdistetut työllistämispalvelut sekä maahanmuuttajien kansainvälisen osaamiskeskuksen (OSKE). Palveluekosysteemissä on laajasti mukana kunnallisia organisaatioita, koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia aina vapaan sivistystyön oppilaitoksista korkea-asteelle saakka, TE-toimiston ja Kelan palvelut sekä laajasti yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita.

Kaikissa Tampereen kokeilukunnan palveluissa on tarjolla palveluja niin henkilöasiakkaille kuin yrityksille. OMA-valmentajien rinnalla työskentelee esimerkiksi yrityskoordinaattoreita, jotka hakevat ja järjestävät kontakteja yrityksiin ja työelämään.

Enää ei voida erottaa yksin työllisyyteen liittyviä palveluita erilleen ekosysteemin muista palvelukokonaisuuksista: kaikki ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja osittain jo sekoittuneetkin keskenään. Ei puhuta vain työllisyyspalveluiden ekosysteemistä, vaan laajaa kokonaisuutta nimitetään osaksi elinvoimaekosysteemiä.

Tällä hetkellä Pirkanmaalla keskitytään jo uuden luomiseen. Elinvoimaekosysteemiä kehitetään tulevaa hyvinvointialuetta ja TE-palvelut 2024 -uudistusta varten. Sen vuoksi TE-palvelut ja kuntapalvelut halutaan saattaa yhteen. OMA-valmentaja- ja lähipalvelumalliin halutaan riittävät resurssit, minkä lisäksi suunnitellaan niiden kytkemistä osittain mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen.

Palveluekosysteemissä koulutuksen järjestäjien palvelut saatetaan koko Pirkanmaalla vielä tiiviimmin yhteen kokonaisuuteen aina vapaan sivistystyön puolelta korkea-asteelle asti. Lisäksi yritys-, elinkeino- ja elinvoimapalvelut tuodaan soveltuvin osin tähän kokonaisuuteen mukaan yhtenä pakettina.

Eräs viimeisin alueen työllisyyteen liittyvistä hankkeista on puolestaan sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Pirkanmaan työkykyhanke 2020–2022. Pirkanmaan työkykyhanke on osa valtakunnallista pitkäaikaistyöttömille suunnattua Työkykyohjelmaa. Työkyvyn arviointi ja työkyvyn tuen palvelut tuodaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta yhdenvertaisesti kaikkien saataville.

Pirkanmaalla on käynnissä muitakin työllisyyteen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusta hyödyntämällä on rakennettu oppilaitosten kanssa yhteistyössä matalan kynnyksen ura- ja koulutusohjauspalveluja.

Palveluiden mallissa pyritään mahdollisimman aktiiviseen vuorovaikutukseen oppilaitoksen ja työllisyystoimijan kesken. Siksi oppilaitosten uraohjaajat ja koulutuskoordinaattorit ovat OMA-valmentajien verkostokumppaneita, jotka tarjoavat asiakkaalle henkilökohtaista palvelua osaamisen tunnistamiseen ja osaamispolun suunnitteluun.

Uutta yhdyspintaakin on rakennettu Pirkanmaalle vuodesta 2021, kun maakunnalle muiden kuntien tavoin määriteltiin hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) ja sen alainen yhdyspintajaosto, jossa on rakennettu kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyökokonaisuutta. Työllisyys- ja kotoutumispalvelujen yhdyspinta hyvinvointialueyhteistyössä on yksi osa kokonaisuutta.

Nykyisen kuntakokeilun 25 000 asiakkaasta noin 15 000 tulee tarvitsemaan TE-palvelut 2024 -uudistuksessa lakisääteisiä yhteispalveluja kokeilualueen kuntien, hyvinvointialueen sekä Kelan järjestäminä. Vuosina 2023–2024 mukana tulee olemaan myös TE-toimisto. Tällaisia yhteispalveluita ovat esimerkiksi yhteisten asiakassuunnitelmien laatiminen, työllistymistä edistävät palvelut, kotoutuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelut.

Näistä syistä Pirkanmaan tämän vuoden työnä on rakentaa hyvinvointialueuudistus ja kuntakokeilualueen kuntien toiminta yhteisellä yhdyspinnalla työllisyyspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta yhteen uudella tavalla. Tavoitteena on turvata katkeamattomat palveluketjut ennen vuodenvaihdetta 2023. Tulevaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspintaan sisällytettäisiin esimerkiksi uudet TYP-mallit, kotoutumisen palvelut, tuleva kuntouttavan työtoiminnan siirto kunnilta hyvinvointialueelle ja siihen liittyvät yhteiset aktivointisuunnitelmat sekä työkykyyn liittyvät työ- ja terveystarkastukset.

TE-palveluiden 2024 uudistuksen suhteen Pirkanmaan työttömistä on jo kaksi kolmasosaa kunnilla. Palvelualustat ovat valmiina muidenkin palvelutehtävien siirtymiselle kunnille. Toisin sanoen Pirkanmaa on edennyt hyvin nopeasti työllisyyden kuntakokeilussa.

Aiempien kokeilujen asiakaspalvelutyön ja asiakkaiden todellisten palvelutarpeiden tunnistamisen vuoksi työllisyyden kuntakokeilun asiakaskohderyhmän palvelut on nykyisessäkin kokeilussa osattu kohdistaa oikein.

Vuoden 2017–2018 työllisyyskokeilussa käytiin jo tuolloin läpi TE-toimistosta ohjautuneiden usean tuhannen vaikeimmin työllistyvien asiakkaiden kohderyhmä, joiden palvelutarpeet arvioitiin moniammatillisesti. Todellisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja oikea kohdennus näkyy nykyisessä kuntakokeilussa Pirkanmaan kuntouttavan työtoiminnan palveluiden suhteellisen suuressa määrässä.

– Kun saimme TE-hallinnolta vuoden 2017–2018 kokeilussa kuntiin toimivallan, kohderyhmä käytiin huolella läpi. Asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn tutustuttiin tarvittaessa laaja-alaisesti. On käsittämätöntä, että yhteiskunnassamme ei tunnisteta sitä, että meillä on paljon asiakkaita, jotka eivät kykene työ- ja toimintakykynsä vuoksi tällä hetkellä työhön tai ensisijaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin eli TE-palveluihin. Mikäli kuntouttavasta työtoiminnasta työllistyttäisiin paljon suoraan työhön, olisi asiakas pitänyt ohjata jo alun perin ensisijaisesti esimerkiksi palkkatukityöhön tai koulutukseen. Kuntouttava työtoiminta on siis tarkkaan säädelty viimesijainen työllistyvistä edistävä sekä sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, muistuttaa Pirkanmaan kuntakokeilun kokonaiskoordinoinnista ja johtamisesta vastaava Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari.

– Realististen kuntoutumispolkujen ansiosta ja yksilölliset tarpeet huomioimalla tarjotaan asiakkaalle onnistumisen kokemuksia. Siksi Tampereella vaikuttavuus eli eteneminen kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluista ensisijaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin kuten koulutukseen on todella hyvä. Asiakkaat jatkavat eteenpäin, kun heidän työ- ja toimintakykynsä sen sallii. Tampereella monialaisen palvelun asiakkaista arviolta noin kolmasosa ei tällä hetkellä kykene suoraan työmarkkinoille. Monissa Pirkanmaan kunnissa tällaisia asiakkaita on vielä enemmän. Tämän asian muutkin kunnat joutuvat vielä kohtaamaan, kun palvelutarpeet kunnolla selvitetään, pohtii Regina Saari.

Onnistuneesta suunnittelutyöstä kertoo sekin, että työllisyystilanne on noussut kohisten koko Pirkanmaalla. Pirkanmaan työttömyys on maakunnista tällä hetkellä (1/2022) kolmanneksi alhaisin Suomessa. Näin ei ole aina ollut. Pirkanmaalla on ollut vaikeaa rakenteellista työttömyyttä, joka toki vaikuttaa vieläkin.

Kuitenkin Tampereen työttömyysaste on vuodesta 2017 laskenut tasaisesti ja asettuu tällä hetkellä ilman kausivaihtelua tavoitellun kymmenen prosentin paikkeille. Kehyskunnissa työttömyys on vieläkin matalampaa: vain kuuden prosentin luokkaa. Mistä näin suotuisa kehitys johtuu?

Regina Saari kiittelee hyvää työmarkkinatilannetta sekä OMA-valmentajamallia: sen kautta on rakennettu yksilöllisiä polkuja työmarkkinoille. Toisaalta maakunnan kuntien erilaisuus ja moninaisuus pääsee juuri tässä asiassa oikeuksiinsa, kun pienemmissä kunnissa kunnat itse tuntevat yritykset ja työnantajat. Kunnista voidaan olla suoraan yhteydessä työnantajiin ja löytää yhdessä sopivat ratkaisut niin yrityksille kuin työnhakijoillekin.

Myös palveluekosysteemi vastaa hienosti asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin ja antaa työllisyyden hoidolle tukevan perustan. Tärkein selitys on kuitenkin hyvä työmarkkinatilanne ja alueen voimakas avointen työpaikkojen tarjonta. Toisaalta hyvä työnjako TE-toimiston kanssa tukee tuloksia: yhdessä saadaan tulosta aikaan.

–  Asiakaspalvelu on usein puhdasta räätälöintiä. Kohtaantoa pystytään parhaiten rakentamaan tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa, kun tunnetaan työnantajat ja hakijat henkilöinä paikallisesti. Erityisesti pienemmät kunnat pystyvät toimimaan sillä tavalla. Tampereella on haettu muita keinoja.

Tampere ja Pirkanmaa ovatkin saaneet yksityiset palvelunjärjestäjät ja yritykset hyvin mukaan palveluekosysteemeihin.

–  Yrityksillä on kovat työvoimatarpeet: työpaikkoja on koko ajan auki ja jatkuva haku työntekijöistä. Yksityisillä henkilöstöpalveluyrityksillä on esimerkiksi suurissa kaupungeissa hyvät suhteet suoraan eri työnantajiin, meillä taas Tampereella on tarjota sopivia työnhakijoita. Koulutuksenjärjestäjät puolestaan huolehtivat tarvittavan osaamisen päivittämisen. Sopimukset kumppanuusyhteistyöstä yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin järjestöjen kanssa takaavat, että yhdessä voimme vastata kysyntään yhdessä ja kaikki voittavat, Regina Saari selittää.

Näin mittavat asiakokonaisuudet ja kattavat palvelusysteemit vaativat runsaasti resursseja. Tampereen ja koko Pirkanmaan vahvoja resursseja kuntakokeiluun on vahvistettu aiemmista kokeiluista. Vaikka valtion rahoituksella järjestetään kokeilussa paljon palveluita, kokonaisuudesta suurin osa on esimerkiksi Tampereella kaupungin omaa rahoitusta.

Tampereen ja valtion yhteiseen rahoitukseen kuuluvat mukaan isojen palveluekosysteemien moninaiset palvelut. Kokeilun työllisyyspalveluiden lisäksi ne sisältävät kansainvälisten osaajien palvelut, kuten International house -toiminnat, maahanmuuttajien osaamiskeskukset, monikieliset maakunnan laajuiset neuvonta- ja ohjauspalvelut ja Ohjaamo-toiminnan. Lisäksi ekosysteemissä on paljon kuntien itse rahoittamia palveluja.

Eräs keino saada resursseja riittämään on, että elinkeinoekosysteemissä työllistämistä hoidetaan myös hankkeilla ja yhdistetään hanketoiminta muihin palvelukokonaisuuksiin. Tällä hetkellä käynnissä olevassa KIERTO – Kiertotaloudesta kasvua -hanke on Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen koordinoima kumppanuushanke, jossa luodaan uutta työtä ja osaamista kiertotaloutta tukevalla toiminnalla.

Tampereella on lisäksi käytössä hankinnoilla työllistämiseen liittyvä työllistämisehto. Erityisen paljon työllistämisehtoa käytetään sosiaali- ja terveyspuolen hankinnoissa, jonne otetaan työkokeilijoita ja oppisopimusopiskelijoita.

6Aika Osaamo on Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen koordinoima ja alueen oppilaitosten kanssa toteutettu kumppanuushanke, joka edistää työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista. Hanke vastaa erityisesti hoivatyön ja sen lähialojen rekrytointi- ja osaamistarpeisiin. Yhteistyön kehittäminen sote-alalla on yksi hankkeen tavoitteista.

Tulevaisuudensuunnitelmat liittyvät siihen, että elinkeinoekosysteemissä ei voida enää erottaa palveluita täysin erilleen toisistaan. Esimerkiksi työelämän uudistuviin osaamistarpeisiin vastaaminen vaatii työelämän kehittämistoimia, kansainvälisten osaajien houkuttelua sekä riittävää pitovoimaa, jolloin osaajat myös haluavat jäädä alueelle.

Työelämän uudistustarpeissa korostuvat monet muutkin asiat, kuten koulutuksen ja jatkuvan oppimisen palvelujen kehittäminen kokonaisvaltaisesti hyödyntämällä ennakointitietoa, yrityspalvelut sekä yritysten toimintaympäristön kehittäminen. Tähän liittyvät kysymykset siitä, miten tuetaan ekosysteemien kaikkea kehitystä kokonaisvaltaisesti.

Pirkanmaalla haluttaisiin kovasti päästä käyttämään jo olemassa olevia digitaalisia resursseja sekä jatkaa niiden kehittämistä. Digitaalisuuteen liittyvät valtakunnallisesti laajat Tampereen kehityshankkeet koskettavat tällä hetkellä esimerkiksi yrityspalveluiden asiakkuuden hallinnan tietojärjestelmiä, mutta digitaaliset kehityshankkeet liittyvät kauttaaltaan kaupungin muihinkin palvelujärjestelmiin.

Ajatuksena on, että nyt jo suunniteltuja digitaalisuuden toimintatapoja ja -malleja päästäisiin hyödyntämään laajasti työllisyyspalveluissakin TE-palvelut 2024 -uudistuksen jälkeen.

Vaikka TE-palveluiden Työmarkkinatori on tärkeä työväline työllisyydenhoitoon, Pirkanmaalla koetaan, että nykyisessä kuntamaailmassa tarvitaan sen lisäksi muitakin työvälineitä. Tällä tarkoitetaan uudenlaista ekosysteemien kokonaisarkkitehtuuria, jossa kunnat kumppaneineen ovat mukana. Esimerkiksi asuinalueiden eriytymisen estämiseksi on voitava yhdistää valtion, kunnan sekä muuta dataa, jotta aiheesta saadaan tarpeeksi tietoa.

Kuntamaailma tarvitsee TE-palveluiden hoitamiseen suunniteltuja digitaalisia alustoja laajempia työvälineitä, joilla paitsi ehkäistään syrjäytymistä, tuetaan myös kuntien elinvoimaa, kasvua ja kilpailukykyä.

Työllisyydenhoitoa alkaakin olla jo Tampereellakin vaikeaa erottaa enää kokonaisvaltaisissa elinkeinoekosysteemeissä omaksi erilliseksi saarekkeekseen. On ajateltava yksittäistä kokonaisuutta laajemmin ja ennakoitava tulevaisuuden kehitystä. Tiedolla johtamisen ja ennakoinnin halutaan olevan nykyistä vahvempi osa kokonaisuutta.