Kaustisen seudun yhteistyömalli

Seutuorganisaation yhteistoimintamallin luonnollisena jatkumona kuntakokeilun ja suunnittelun lähtökohtana oli tietenkin seudullinen toimintamalli. Ennen kaikkea seutukunnan jäsenkunnissa halutaan palvella asiakkaita paikallisesti heidän kotikunnissaan ja tuoda palvelut takaisin maaseudulle.

Pienistä maaseutukunnista koostuvassa seutuorganisaatiossa etäisyydet ovat pitkiä ja elinkeinorakennekin poikkeaa voimakkaasti Kokkolan seudun kuntakokeilujen päävastuussa olevasta Kokkolasta. TE-toimistojen palvelut olivat ajan saatossa keskittyneet Kokkolaan, jossa sijaitsee alueen oma TE-toimisto. Kaustisella sijaitsee TE-toimiston toimipiste, jossa ennen kuntakokeilua neljän muun kunnan asiakkaat joutuivat aina asioimaan.

Keskittymisen myötä aluetuntemus on kuitenkin heikentynyt. Siksi kuntakokeilussa paikallisella hajautetulla toimintamallilla halutaan hyödyntää aluetuntemusta ja tehdä palvelusta helposti saavutettava. Seutukunnan kuntien kuntakokeiluun osoitetut henkilötyövuodet olisivat nekin olleet vain 0,1–0,5 % väliltä jaettuna kuntien välillä. Järkevämpää oli tehdä pienillä resursseilla jotain kokoaan suurempaa.

Kaustisen seutukunnan kuntien toiminta on jo kauan ennen kuntakokeilua perustunut vahvaan verkostoitumiseen. Kuntakokeilussa on käytössä oma laaja maakunnallinen verkostonsa ja työllisyyskoordinaatioverkosto. Työllisyyspalveluista se kattaa esimerkiksi TE-toimiston edustajia, Kelan, kuntakokeiluvirkailijoita, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijoita, oppilaitoksen edustajia ja kunnallisen työpajatoiminnan edustajia.

Seutuorganisaatiossa alueen elinvoiman tukemisen pohjalta kehitetyt yhdyspinnat ja palveluekosysteemi liittyvät vahvasti toisiinsa aina jollakin tavalla. Esimerkiksi jollekin tietylle sektorille kehitettävässä IT-digihankkeessa kehitetään samalla sitä ympäristöä, jossa myös työllisyyskenttä tulee toimimaan.

Työllisyyden kuntakokeilua ei siis voi tarkastella vain sen mukaan, mitkä palvelut on siirretty TE-palveluilta, vaan mitkä työllisyyden kokeilut edistävät alueen elinvoimaa ja työllisyyttä. Työllisyyspalvelut on integroitu yritys- ja elinvoimapalveluihin sisälle. Työllisyyskoordinaattori voi esimerkiksi kommunikoida suoraan yrityksen perustajia auttavan yritysneuvojan kanssa sopivista työntekijöistä.

Yhdistelemällä tällä tavalla kuntarajat ylittävästi eri palveluita saadaan resurssit riittämään. Työllisyyskoordinaattori Anna Nieminen tekee TE-toimistolta kokeilukunnille siirtynyttä URA-asiakastyötä viiden kunnan alueella. Kuntakokeiluja tukeva työelämäohjaaja on hänkin kaikkia alueen kuntia varten ja menee sinne missä asiakas on. Kuntien osoittamissa tiloissa toimivat tarvittaessa myös oppilaitosten opinto- ja uraohjaajat ja yhteistyökumppanit.

Työllisyydenhoidon kustannukset jaetaan kuntien kesken asiakasmäärän perusteella, eli kustannukset kunnille perustuvat todelliseen asiakasmäärään. Mitä pienempi asiakasmäärä, sen vähemmän maksuja kunnalle.

Seutukunta todella vie palvelun asiakkaan omaan kuntaan, kun syyskuussa 2021 kuntakokeilussa aloittanut työelämäohjaaja ajaa itse asiakkaan luokse tämän kotikuntaan. Tapaamiset tapahtuvat kunkin kunnan kuntakokeilulle osoittamissa tiloissa joko kunnantalolla tai kunnanvirastossa.

Kaustisen seutukunnalle myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön työllisyyden kuntakokeilun tavoitteiden edistämiseen tarkoitettua jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen erityisavustusta, jonka avulla seutuorganisaatio on voinut kehittää työelämäohjaajan muodossa uutta toimintamallia asiakastyön tueksi. Työelämäohjaaja on työllisyys- ja yrityspalveluiden rajapinnassa työskentelevä työllistämistä edistävä henkilö, joka tukee kuntakokeilun asiakkaita työelämän siirtymisvaiheessa. Työelämäohjaajan palvelu on asiakkaalle vapaaehtoista ja palvelussa pyritään mahdollisimman asiakaslähtöiseen ohjaustyöhön

Työelämäohjaaja tekee aktiivista yritysyhteistyötä ja työnetsintää asiakkaan eteen. Seutuorganisaation rakenteellisen työllisyystilanteen ansiosta työelämäohjaaja kartoittaa asiakkaan työelämän tarpeiden ja rekrytoinnin haasteita erityisesti alueen työnantajien näkökulmasta. Työelämäohjaaja tukee sekä asiakasta että työnantajaa työllisyyttä edistävän palvelun aikana. Palvelumuoto voi olla työpaikka, työkokeilu, palkkatukityötä tai kuntouttavaa työtoimintaa.

Työhönvalmennuksen avulla työjakson tavoitteet selkiytyvät, kun työelämäohjaaja toimii sen aikana työntekijän ja työnantajan välisenä tärkeänä tulkkina. Sen lisäksi että työelämäohjaaja kartoittaa asiakkaan koulutustarpeita ja auttaa suunnittelemaan jatkopolkuja, hän ohjaa asiakasta palvelutoimenpiteen aikana ja kerää palautetta.

Työelämäohjaajan toimintamalli on koettu niin hyödyllisenä matalan kynnyksen palveluna, että heinäkuussa päättyvän avustusrahoituksen jälkeen toimintaa on päätetty jatkaa kuntien omarahoitteisena toimintana vuoden 2022 loppuun.

Alueellinen jatkuva palveluprosessien kehittäminen ei kuitenkaan pääty työelämäohjaajaan. Palvelusuunnittelussa halutaan erityisesti huomioida digitalisaation, verkostojen ja yhteistyökumppaneiden, kuntien toimitilojen ja muiden resurssien hyödyntäminen.

Kuntien yhteinen digistrategia on kehitetty valtiovarainministeriön myöntämällä avustuksella jo ennen kuin kuntakokeilusta oli tietoakaan. Digistrategialla rakennettiin yhteistä seudullista sähköistä palvelualustaa, josta ensimmäinen on kaustisenseutu.fi -sivusto.

Sähköisiä palveluita ja asiointia kehitetään lähipalveluideologian mukaisesti niin, että asiakas voi asioida kotikunnassa myös etäpalveluna digitaalisia välineitä hyödyntäen. Tämän vuoksi kuntakokeilusopimukseen on kirjattu, että Kaustisen seutukunta toimii Kokkolan seudun työllisyyskokeilun organisaatiossa digikehittäjänä. Kaustisen seutukunta toimii digitalisaatiota hyödyntävien toiminta- ja palvelumallien kehittämisen kokeilu- ja pilotointialueena.

Koska kokemukset ovat olleet hyviä ja asiakaspalvelumallissa tapahtuu jatkuvia muutoksia, halutaan sähköinen asiointi ja palvelu pitää jatkossa osana palvelusuunnittelua. Tällä tavalla voidaan jatkossakin turvata paikallinen ja asiakkaat kotikunnissaan tavoittava laadukas palvelu.

Digitaalisuuden avulla voidaan lisäksi ennaltaehkäistä syrjäytymistä, kun järjestetään digitaaliset palvelupisteet paikallisesti kuntien omiin toimipisteisiin. Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja Petri Jylhä muistuttaa, että kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa henkilökohtaisesti hankkia digitaalisen asioinnin vaatimaa kännykkää tai tietokonetta ja maksaa näiden käyttökustannuksia.

– Eihän se digitaalisen palvelupisteen toteuttaminen sen kummempi juttu ole, kuin että esimerkiksi Kokkolassa on asiantuntija ja Lestijärvellä 100 kilometrin päässä asiakas, voi asiakas mennä oman kuntansa kunnantalolle. Siellä on kuntakokeilun tai työllisyyspalveluiden työntekijä, joka on tarvittaessa asiakkaan kanssa yhdessä Teams-palaverissa apuna ja tukena. Kunnantalossa on tarvittava digitaalinen laitteisto, jolla Teams-palaveri voidaan toteuttaa, Petri Jylhä kertoo esimerkkinä käytännön toteutuksesta.

Kaustisen seutukunnalla on vankka kokemus kansallisesta ja EU-rahoitteisesta hanketoiminnasta yli 25 vuoden ajalta. Kaustisen seutukunta toteuttaa laajaa aluetta ja elinkeinoja kehittävää hanketoimintaa, joilla tavoitellaan myös uusien työpaikkojen syntymistä työvoiman kysynnän lisäämiseksi. Hanketoiminnalla on kehitetty esimerkiksi seudun infrastruktuuria valokuituyhteyksien ja retkeilyreittien rakentamisen avulla.

Seutukunnan hankesalkku sisältää tällä hetkellä 15 hanketta ja sen laajuus on 3,2 miljoonaa euroa. Seutukunta on oman hanketoimintansa ohella osarahoittanut toimintansa aikana monia työllistymistä ja työllisyyttä edistäviä ESR-hankkeita, joiden toteuttajina on ollut koulutusorganisaatioita ja ELY-keskus.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan liiton kansallisen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -määrärahan avulla rahoitettua maaseudun tulevaisuuden kehitystä selvittäneessä syys-joulukuussa 2020 toimineessa Case Kase -hankkeessa otettiin huomioon työelämäänkin kohdistuvia muutostekijöitä. KASE Kasvuohjelma - ennakkovaikutusten arviointi –hanke toteutettiin yhteistyössä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa.

Hankkeen lopputuotoksena oli laaja raportti suurhankkeiden aluetaloudellisesta vaikutuksesta sekä toisena osiona Kasvuohjelma –tiekartta, jolla tavoitellaan suurhankkeiden työllisyys-, yritys- ja kuntavaikutusten lisääntymistä. Osana hankkeessa tutkittiin, miten rakennemuutos voidaan hyödyntää elinvoiman kasvuna ja sitä varten tutkittiin osaavan työvoiman hankintaa kokeilulla.

KASE Kasvuohjelmassa alettiin jo kehittää työvoiman saatavuuden parantamiseksi hanketta, jossa seutuorganisaation kunnat ja yksityiset henkilöstöpalveluyritykset tekisivät yhteistyötä. Vaikka KASE Kasvuohjelma -hankkeessa ei suoraan ollut mukana työllisyyspalveluita ja työllistämistä, auttoi se kartoittamaan alueen työllisyystilannetta sen perusteella, millaisia työpaikkoja tulevaisuudessa syntyy.

Tällä hetkellä KASE Kasvuohjelmasta on vielä käynnissä Yritysverkostojen kehittäminen -hanke, jonka tavoitteena on saada yrityksille töitä ja luoda edellytyksiä työllistämiseen. Tässä hankkeen osiossa kehitetään yritysten verkostoitumista ja valmiuksia osallistua suurhankkeiden toteutukseen. Lisäksi vahvistetaan seudun yrityspalveluja muuttuvassa tilanteessa.

Tällä hetkellä seutukunnan omista työllisyyspalveluihin suoraan kohdistuvista hankkeista on käynnissä ESR-osarahoitteinen MUKAAN Mukana kasvussa -hanke. Tämä Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 hanke alkoi elokuussa 2020 ja jatkuu heinäkuun 2023 loppuun.

Hankkeen tarkoituksena on edistää osallistujien sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia, jonka avulla ylläpidetään sekä vahvistetaan työ- ja toimintakykyä. Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaista kohderyhmään kuuluvat ne, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja syrjäytymisvaarassa heikon työmarkkina-asemansa vuoksi. Osallistujat tarvitsevat erityistä tukea palveluiden käyttöön ja toimintakykynsä parantamiseen arjen- ja elämänhallinnalla.

MUKAAN-hanke toteuttaa samaa lähipalveluideologiaa kuin muukin alueen kuntakokeilu. Matalan kynnyksen ohjauspalvelut viedään pääsääntöisesti osallistujan kotiin saakka. Palvelun avulla kuntoutetaan lopulta osallistujia julkisten palvelujen piiriin, joiden avulla he pääsevät kohti koulutusta ja työelämää.

Sosiaalista osallisuutta ylläpitävän MUKAAN Mukana kasvussa -hankkeen lisäksi Kaustisen seudulla on käynnistymässä ja osittain jo toiminnassa olevia työllisyyteen vaikuttavia suurhankkeita, joiden investoinnit ovat jopa 2 miljardia euroa ja työpaikkavaikutukset merkittävät. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi useat tuulivoimapuistot ja litiumkaivos. Tällainen kehitys on mahdollistanut seutukunnan toteuttamia useita työllisyyden edistämiseen sekä osaavan työvoiman turvaamiseen ja ennakointiin perustuvia hankkeita.

Hyvin organisoitu ja seudullisella yhteistyöllä onnistuneeksi koettu kuntakokeilu saa miettimään, että mitä alueella on tulevaisuudessa luvassa. Hyvä elinkeino- ja yrityspalveluiden tuntemus mahdollistaa sen, että alueella osataan ennakoida tulevaa. Siksi seutuorganisaatiossa tiedetään, mitkä toimialat ovat loppumassa tai pienenemässä, mutta myös mille toimialoille on tulossa töitä. Tämä vaikuttaa tulevaisuuden työpaikkojen määrään sekä siihen, millaista osaamista alueen yrittäjät tulevaisuudessa odottavat työntekijöiltä.

Seutukuntaorganisaatio on pystynyt jatkuvasti välittämään tietoa TE-hallinnolle ja paikalliselle ELY-keskukselle näissä asioissa. Ajatuksena on vastata ajoissa koulutusorganisaatioiden kanssa tulevaan koulutustarpeeseen.

Elinkeino- ja yrityspalveluiden jatkuvan kehityksen lisäksi seutukunnan kunnille on suunnitteilla nuorten työpajatoimintaa, joka toteutuessaan tapahtuisi suoraan kuntien itsenäisesti rahoittamana. Tässä asiassa kuntakohtainen päätöksenteko on toiminut parhaiten, vaikka eri kuntien työpajoille voidaan ohjata asiakkaita toisistakin kunnista. Yhteistyötä voi siis toteuttaa myös hajauttamalla päätöksentekoa, kun se on tarkoituksenmukaista.

Iso osa asiakkaista on kuntakokeilun asiakkaita. Palvelun tarkoitus on olla eteenpäin vievää ja aidosti tavoitteellista, jonka avulla nuoret päätyisivät opiskelemaan, työelämään tai muuten elämää tukeviin palveluihin. Palvelusuunnittelua on tehty verkostoyhteistyönä. Anna Nieminen on työllisyyskoordinaattorina asiantuntijaroolissa voinut konsultoida verkoston kollegoita ja selvittää, millaisille palveluille nuorilla on oikeasti tarve. Kaikki suunnitelmat tehdään realistisen tilanteen pohjalta.

Kuntakokeilun kaltainen kokeilu onnistuu hyvin seudullisena ja pienten kuntien välisenä yhteistyönä. Avainsanat ovat hyvä organisointi ja kuntien kannalta järkevästi suunniteltu toteuttamistapa. Esimerkiksi Lestijärvellä on hieman yli 700 asukasta, mutta TE-palveluiden toteuttaminen on onnistunut hyvin jaetuilla ja yhteisillä resursseilla. Tällä hetkellä haussa onkin työhönvalmentaja seutukunnalle, joka laajentaa käytössä olevia palveluresursseja vielä lisää.

Kuntakokeilu on antanut alueen kunnille tietoa siitä, miten TE-hallinnossa palvelut on toteutettu ja miten prosessi ylipäätään on toiminut. Sen kautta on opittu, mikä kunnille siirtyneissä palveluissa on ollut hyvää ja missä vielä olisi kehityskohteita. On voitu tarkastella syitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, miksi asiakkaita ei ole ohjautunut palveluihin.

Tämän pohjalta seutuorganisaatio voi itse miettiä omia palveluitaan ja miten käytössä olevilla palveluilla saadaan asiakkaita palveltua. Kokeilun avulla onkin opittu uusia toimintamalleja ja niiden avulla kehitetään jatkuvasti seutukunnan kuntien järjestelmiä, seudullista tiimiä ja digitaalisia asioita.

Yhteistyön lisäksi kuntakokeilu on korostanut yhteisöllisyyttä. Pienissä kunnissa tunnetaan alueen toimijat, yrittäjät ja kokonaisuudessaan ihmiset. Asiakas tunnetaan, tiedetään missä työpaikkoja on sekä minne asiakasta voi realistisesti suositella töihin. Pienet kunnat voivat kääntää kokonsa tuomat resurssit ja mahdollisuudet yhteiseksi voimavaraksi.