Rakentamislaki ja rakennusvalvonta

Hallintosääntöä koskevassa päätöksenteossa kannattaa huomioida, että hallintosääntö voidaan määrätä tulemaan voimaan muutoksenhausta huolimatta. Katso Kunnan hallintosääntömalli s. 7.

Taksan hyväksymistä koskevassa päätöksessä on usein perusteltua määrätä, että taksa tulee voimaan muutoksenhausta huolimatta taksassa määrättynä ajankohtana. Tämä tarkoittaa siis päätöksen täytäntöönpanoa ennen päätöksen lainvoimaisuutta (kuntalain 143 §). Taksan voimaantulon ajankohta tulee valita siten, että taksan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja on tarkastettu ja asetettu nähtäville ennen kyseistä ajankohtaa (eli kuntalain edellyttämä toimet on tehty). Taksan voimaantuloajankohta on syytä määritellä selkeästi taksan hyväksymispäätöksessä ja taksassa. 

Taksassa on tarpeen käytännössä todeta myös, että se koskee rakentamislain mukaan ratkaistavia asioita ja että MRL:n mukaan ratkaistaviin asioihin sovelletaan vanhaa taksaa (ellei sitten samalla päivitetä MRL-asioidenkin maksuja esimerkiksi indeksikorotuksilla). 

Edellä mainituissa puitteissa taksassa voidaan määrätä, että maksu määräytyy sen rakennusvalvontataksan mukaan, joka on voimassa lupapäätöksen tekemispäivänä tai viranomaistehtävän suorittamishetkellä. Uuden taksan tulee siten olla voimassa viimeistään, kun maksun perusteena oleva päätös/viranomaistoimi tehdään. Toinen vaihtoehto on, että maksu määräytyy hakemuksen jättämispäivänä voimassa olevan taksan mukaan (yleistä ympäristönsuojeluviranomaisen puolella). 

Taksan hyväksymisestä tulee tiedottaa asianmukaisella riittävällä tavalla, käytännössä julkaistaan vähintään kuntalain 108 §:ssä tarkoitettu ilmoitus. 

Lisäksi on huomattava, että kuntalain 109 § edellyttää, että kunnan järjestämiä palveluita sekä kunnan toimintaa koskevat keskeiset tiedot on julkaistava yleisessä tietoverkossa. Näihin olennaisiin tietoihin kuuluvat mm. palveluista perittävät maksut.

Rakentamislaki ei sisällä MRL 145 §:ää vastaavaa mainintaa, jonka mukaan maksun viranomaisen tehtävistä voisi periä ennakolta. MRL:n nimenomaisen sääntelyn taustalla on ollut rakennuslain aikainen vanha oikeustapaus.  

Rakentamislain säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan ole ollut tarkoituksena muuttaa nykykäytäntöä, jonka mukaan esimerkiksi tiedossa olevat (eli luvassa määrätyt) katselmukset voidaan laskuttaa lupamaksun kanssa samaan aikaan. 

Ympäristöministeriö on todennut eduskunnan ympäristövaliokunnalle rakentamislain muutoksen (HE 101/2024 vp) käsittelyn yhteydessä, että “[n]e katselmukset, jotka lupaa myönnettäessä tiedetään varmuudella tehtäviksi, voidaan laskuttaa samalla, mutta rakentamisprosessin kestäessä esiin nousevia viranomaistehtäviä ei voida laskuttaa ennakolta arvion perusteella.” Ks. YM:n vastine YmV:lle 20.11.2024 s. 56.  

Jos vanha rakennusjärjestys on ristiriidassa uuden rakentamislain kanssa, sovelletaan rakentamislakia ja kyseisin osin rakennusjärjestystä ei voida soveltaa. 

Hallintoasian vireillepanoa ei ole rajoitettu säätämällä sille tiukkoja muotovaatimuksia, koska vireillepanon sääntelyn tavoitteena ei ole muodollisesti hankaloittaa hallintomenettelyn käynnistämistä. Hallintoasian vireillepanosta (ja siten myös vireilletulosta) on yleinen sääntely hallintolain 4. luvussa. 

Rakentamisen lupa-asiat lähtökohtaisesti pannaan vireille kirjallisesti tai sähköisesti. Sähköinen asiointi on pääsääntöinen toimintatapa, mutta muukin kirjallinen tapa on edelleen mahdollinen.  

Vireillepanon muodolliset ja sisällölliset vähimmäisvaatimukset 

• oikea muoto (pääsääntö kirjallisesti/sähköisesti) 
• hakijan nimi ja yhteystiedot* (HL16 §) 
• asian riittävä yksilöinti sekä vaatimukset perusteineen** (HL 16 §, 19 §) 
• toimittaminen toimivaltaiselle viranomaiselle*** (HL 17 §, 20 §) 

Hyvään hallintoon kuuluu, että viranomainen on helposti saavutettavissa ja että asiointia viranomaisen kanssa ei vaikeuteta yksityiskohtaisin muotovaatimuksin, elleivät ne ole tarpeen oikeusturvasyistä tai tasapuolisen kohtelun takaamiseksi. Palveluperiaatteen mukaisesti vireillepanon muodossa olevia virheitä tai puutteellisuuksia tulee voida menettelyn kuluessa korjata. Viranomaisen neuvontavelvollisuus koskee myös asian vireillepanoa. 

*Yhteystiedoilla tarkoitetaan vireillepanijan postiosoitetta tai muuta osoitetta, josta vireillepanija on tavoitettavissa tai johon voidaan toimittaa asian käsittelyyn liittyviä tiedusteluja ja asiakirjoja. Osoite voi olla myös sähköpostiosoite. Yhteystietoina voidaan ilmoittaa asiamiehen tai laillisen edustajan yhteystiedot. 

** Hakemus perusteineen on oltava luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Jos asiakirja on niin epäselvä tai ylimalkainen, ettei siitä käy ilmi, mitä asia koskee, asia ei tule sen perusteella vireille. Asian yksilöintiä on vielä mahdollista tarkentaa tai rajata käsittelyn aikana. HL 19 §:ssä vaatimuksella tarkoitetaan vireillepanijan esittämää pyyntöä, että viranomainen tekee asiassa tietynsisältöisen päätöksen. Vaatimuksen perusteilla tarkoitetaan seikkoja, joihin hallintomenettelyn vireillepano perustuu. Vireillepanon yhteydessä ei välttämättä edellytetä yksityiskohtaisia ja kattavia perusteluja, sillä niitä voidaan esittää myös asian käsittelyn yhteydessä. 

*** Käytettäessä sähköistä asiointijärjestelmää luvan hakemiseen, hakijan tulee lähettää hakemus viranomaiselle painamalla Lähetä-painiketta. Vaikka viranomainen voi katsella järjestelmässä luonnostilassa olevaa hakemusasiaa, tarvitaan hakijan tahdon ilmaus asian vireille tulemiseksi. 

Ks. KHO:2021:110: A ry oli ministeriön sähköisessä järjestelmässä täyttänyt valtionavustushakemusta, mutta ei ollut lähettänyt sitä ministeriölle ennen hakuajan päättymistä ja järjestelmän sulkeutumista. 

Korkein hallinto-oikeus totesi, että sähköisessä järjestelmässä asiakirjan lähettäminen tapahtuu painamalla sitä tarkoittavaa painiketta, esimerkiksi Lähetä-painiketta. Tämä painikkeen painaminen osoittaa hakemuksen täyttäjän tahdonilmaisun hakemuksen jättämisestä. Ennen mainittua toimenpidettä tehdyt valmistelevat toimenpiteet, kuten tietojen täyttäminen hakemuslomakkeelle, eivät vielä merkitse hakemuksen lähettämistä. Asiaa arvioitaessa ei ollut merkitystä sillä, että hakemuksen tiedot olivat jo ennen lähettämistä tallentuneet ministeriön järjestelmiin, joista ne olisi teknisesti mahdollista saada. Koska A ry:n hakemusta ei ollut lähetetty ministeriölle eikä sitä siten ollut toimitettu viranomaiselle määräajassa, sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentin sähköisen viestin saapumisaikaa koskeva säännös ei tullut asiassa sovellettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön oli tullut jättää A ry:n hakemus myöhästyneenä tutkimatta. 

Rakentamislain rakentamislupahakemuksen liitteitä koskeva 61 § tulee voimaan 2026 alussa. Siihen saakka noudatetaan alueidenkäyttölakiin (ent. maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999) jäävää 131 §:ää, jossa rakennuslupa-sana muutetaan rakentamisluvaksi.

Jos liitteistä ei säädetä erityislaissa, mitä liitteitä tarvitaan (esim. maisematyölupa ja purkamislupa)? 

Kun erityislaissa ei ole sääntelyä hakemuksen liitteistä, sovelletaan hallintolain säännöksiä. Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. 

Tämä tarkoittaa, että viranomaisen harkittavaksi kuuluu, minkä selvityksen pohjalta asiassa on mahdollista tehdä päätös. Selvityksen perusteella on voitava pystyä arvioimaan laissa säädettyjen edellytysten täyttyminen. Sellaista selvitystä, jolla ei ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, ei voida edellyttää. 

Rakentamislain 187 §:ssä säädetään poikkeamisluvan hyödyntämisajasta. Tämä ero MRL:iin nähden johtunee siitä, että poikkeamisluvan jatkeeksi ei jatkossa enää aina tule jokin lupapäätös. RakL 187 §:n mukaan hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Rakentamislain mukaan lupapäätökset annetaan tiedoksi hallintolain julkisella kuulutuksella.  

On kuitenkin huomattava, että rakentamislain siirtymäsäännöksen mukaan MRL:n aikana vireille tulleet asiat käsitellään sisällöllisesti ja menettelyllisesti MRL:n mukaan eli myös tiedoksiannossa noudatetaan julkipanomenettelyä näiden asioiden osalta. 

Näin ollen niin kauan kuin kunnassa käsitellään lupa-asioita MRL:n mukaan, on julkipanomenettely vielä käytössä julkisten kuulutusten rinnalla.

Hallintolain 62 a §:n mukaan tiedoksianto toimitetaan julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava asiakirja yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla.  

Tarpeen vaatiessa kuulutus julkaistaan myös asian vaikutusalueen sanomalehdessä tai muulla viranomaisen päättämällä tavalla.  

Jos kuulutusta ei voida tietoliikennehäiriöiden tai muun tähän rinnastettavan syyn vuoksi julkaista viranomaisen verkkosivuilla, se on julkaistava lisäksi virallisessa lehdessä. 

Kuulutus ja kuulutettava asiakirja on pidettävä yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla yleisesti nähtävillä muutoksenhakuajan päättymiseen saakka. 

Kuulutuksessa on oltava seuraavat asiat: 

• Mitä asia koskee 
• Missä ja mihin ajankohtaan saakka asiakirja pidetään nähtävillä 
• Ajankohta, jona se on julkaistu viranomaisen verkkosivuilla  
• Toteamus siitä, että tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kyseisestä julkaisemisajankohdasta 
  • Jos kuulutusta ei ole voitu julkaista viranomaisen verkkosivuilla, kuulutuksessa on todettava tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. 

Päätösasiakirja tulee aina julkaista. Päätöksestä tulee myös käydä ilmi, mitkä asiakirjat ovat sen liitteitä. Jos liitteitä ei ole mahdollista julkaista tietoverkossa, tulee kuulutuksen yhteydessä olla maininta, miten liitteet voi saada tai miten niihin on mahdollista päästä tutustumaan. 

Salassa pidettävän tiedon osalta toimitaan julkisuuslain mukaisesti. Salassa pidettäviä tietoja ei koskaan saa julkaista eikä niitä saa antaa ilman laissa säädettyä perustetta. 

Hallintolain 62 a §:n mukaan kuulutus ja kuulutettava asiakirja julkaistaan yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. Lupapisteen Julkipano.fi-sivu ei ole viranomaisen verkkosivu, minkä vuoksi se ei yksinään täytä lainsäädännön vaatimuksia. 

Käytännössä rakennusvalvontaviranomaisella tuleekin olla selkeä oma kotisivu, jolla kuulutukset julkaistaan.  

Vähintään kunnan sivustoilla tulee olla erillinen selkeä rakennusvalvonnan kuulutuksille nimetty osio. Tämän tulee erottua (esimerkiksi otsikoinnilla: ”rakennusvalvontaviranomaisen kuulutukset”) kunnan ilmoituksista ja kuulutuksista, eikä se saa sekoittua muuhun kunnan tiedottamiseen. 

Viranomaisen sivulta on löydyttävä asia riittävästi yksilöitynä (mistä asiasta on kysymys ja rakennuspaikan tiedot) ja vähintään linkki kuulutustekstiin ja kuulutettaviin asiakirjoihin. Edellä mainitut dokumentit voivat myös sijaita viranomaisen verkkosivun ulkopuolisella alustalla. Viranomaisen sivustolta tulee olla suora linkki edellä mainitulle alustalle. Lisäksi on muistettava, että tällaisessa ratkaisussakin viranomaisen vastuulla on, että ulkopuoliselle alustalle pääsemisessä ja alustan toiminnassa ei ole häiriöitä. 

Lisäksi on normaaliin tapaan noudatettava kuntalaissa säädettyä pöytäkirjoista ja niiden nähtävänä pitämisestä.