Valtionosuudet

Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Valtionosuudet ovat merkittävin osa kuntiin kohdistuvaa valtionapujärjestelmää. Valtionosuudet määräytyvät laskennallisin perustein ja maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä hakemusta. Lisäksi kunnille voidaan myöntää hakemuksesta valtionavustuksia.

Kuntien palvelutuotannon kustannukset ja verotulot poikkeavat paljon toisistaan muun muassa väestön ikärakenteen ja olosuhteiden takia. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella.

Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. 

Valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Kunta päättää itse valtionosuuksiensa kuten verotulojensakin käytöstä ja hyötyy taloudellisesti, jos järjestää palvelunsa kustannustehokkaasti.

 

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: 

  1. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 618/2021), jota hallinnoi valtiovarainministeriö, ja 
  2. opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta (laki 1705/2009), jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Valtiovarainministeriön hallinnoima peruspalvelujen valtionosuus on näistä taloudellisesti merkittävämpi.

Vaikka hallinnollisen jaon perusteella voisi päätellä toisinkin, niin valtaosa kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen valtionosuusrahoituksesta määräytyy valtiovarainministeriön hallinnoiman peruspalvelujen valtionosuuden laskentatekijöiden kautta.

Peruspalvelujen valtionosuus koostuu kuntien kustannuserojen sekä tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Tulopohjaa tasataan kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kautta.

Varsinaisesta peruspalvelujen valtionosuudesta eriytettynä osana kunnille maksetaan myös veromenetysten korvausta.

Valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä.

 

Hyvinvointialueuudistus toi merkittäviä muutoksia valtionosuusjärjestelmään

Vuoden 2023 alusta alkaen sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Uudistuksen rahoittamiseksi kunnilta siirretään yhtä paljon tuloja kuin siirtyvät palvelut maksoivat ennen uudistusta. Kuntien valtionosuuksista leikattiin uudistuksen rahoittamiseksi kaksi kolmasosaa, mutta yksittäisen kunnan leikkausosuus vaihtelee.

Valtionosuusjärjestelmään lisättiin toistaiseksi pysyvänä sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutosrajoitin ja kunnan talouden tasapainotilan muutoksia rajoittava järjestelmämuutoksen tasaus.

Nämä erät lasketaan osana peruspalvelujen valtionosuutta. Koko maan tasolla vaikutus kuntiin on kustannusneutraali, mutta yksittäisellä kunnalla nämä sote-erät voivat olla tärkeimmässä roolissa valtionosuuksien tason kannalta.

 

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus 

Hallitus käynnisti kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen syksyllä 2023. Tarkoituksena oli, että päivitetty järjestelmä olisi tullut voimaan vuoden 2026 alusta alkaen. 22.10.2024 VM tiedotti, että valtionosuusuudistus siirtyy vuodella eteenpäin eräiden lisäselvitystarpeiden vuoksi.  Kuntaliitto on ollut mukana uudistuksen valmistelussa. Valmistelun etenemistä voi seurata näillä rahoitusuudistussivuillamme.

Avaa kaikki

Kunnan peruspalveluiden valtionosuus

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan vuonna 2010. Lakia muutettiin valtionosuuden määräytymisperusteiden osalta vuonna 2015. Vuoden 2023 alussa laki peruspalveluiden valtionosuuksista päivitettiin, kun hyvinvointialueet aloittivat ja sen myötä kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuu sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluista päättyi. Tämä vaikutti kuntien valtionosuuksien määrään ja laskentaperusteisiin.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät mm.:

  • varhaiskasvatus
  • esi- ja perusopetus
  • kirjastot
  • yleinen kulttuuritoimi

Tarkka listaus peruspalvelujen valtionosuuden piiriin kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä on lain 1 §:ssä, jossa määritetään lain soveltamisala. Vuonna 2024 valtionosuusperusteisia tehtäviä löytyy 20 laista ja vuoden 2025 alusta määrä on 22.

Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät lisäosat ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset. Lisäyksissä ja vähennyksissä ovat mukana sote-erät eli muutosrajoitin ja järjestelmämuutoksen tasaus.

On syytä huomata, että kaikki kuntien lakisääteisetkään tehtävät eivät ole valtionosuusperusteisia, vaan niiden rahoitus on hoidettava maksu- ja myyntituotoilla tai kuntien omilla verotuloilla. Lisäksi kunnat voivat ottaa hoitaakseen myös vapaaehtoisia tehtäviä, joihin ei myöskään kohdistu valtionosuusrahoitusta.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ja verotulomenetysten korvaus

Kuntien tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta.

Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero, kunnan osuus yhteisöveron tuotosta sekä puolet kiinteistöveroista. Voimalaitosten kiinteistöveroa ei tasauksessa huomioida kuin ydinvoimalaitosten osalta.

Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai tasausvähennyksen määrään.

Mikäli laskennallinen verotulo on pienempi kuin tasausraja, kunta saa tasauslisää 90 prosentin tasoon kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. Kunnan valtionosuuksiin tehdään puolestaan tasausvähennys, mikäli sen laskennalliset verotulot ovat suuremmat kuin tasausraja. Tasausvähennys on 10 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Tasausrajoja muutettiin vuoden 2023 alusta lukien.

Vuonna 2023 tasauslisää valtionosuuksissaan saa 258 kuntaa, yhteensä noin 921 miljoonaa euroa. Tasausvähennyskuntia on 35 ja vähennys leikkaa näiden kuntien valtionosuuksia yhteensä noin -102 miljoonaa euroa.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 26 §

Asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 5 §

VM:n virkamiesten kolumni (12.9.2024) aiheesta valtiovarainministeriön sivuilla

 

Verotulomenetysten korvaus

Vuodesta 2020 alkaen kunnille maksettava verotulomenetysten korvaus on erotettu peruspalvelujen valtionosuudesta ja maksetaan omalta valtiovarainministeriön momentiltaan. Uudistus yksinkertaistaa järjestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä.

Verotulomenetysten korvauksessa on kyse eduskunnan säätämistä kunnallisveroon tehtävistä vähennyksistä. Nämä pienentävät kunnallisveron tuottoa kunnista riippumattomista syistä.

Kaikki verovähennyksistä johtuvia menetyksiä ei korvata, vaan huomioon otetaan vasta vuodesta 2010 lähtien toteutetut veroperustemuutokset. Kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 33 §

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen rahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. 

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan.

Perusopetuksen oppilaskohtaista lisärahoitusta myönnetään:

  • lisäopetukseen
  • maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen
  • muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen
  • pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista perusopetuksen oppilaista
  • sisäoppilaitoslisänä ja koulukotikorotuksena
  • joustavan perusopetuksen lisänä

Lisäksi myönnetään rahoitusta: 

  • yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen
  • ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen
  • aamu- ja iltapäivätoimintaan
  • taiteen perusopetukseen
  • liikuntatoimintaan ja nuorisotyöhön ja
  • museoille, teattereille ja orkestereille

Kuntien saamasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta vähennetään asukaskohtainen omarahoitusosuus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen koulutus on pääosin koulutuskuntayhtymien hoitamaa ja kun tämä rahoitus kohdentuu suoraan koulutuskuntayhtymille, useimpien kuntien kohdalla opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus näyttäytyy valtionosuuslaskelmissa negatiivisena.

Opetushallitus: Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet

Kotikuntakorvaukset

Opetuksen järjestäjä on oikeutettu oppilaan kotikunnalta tulevaan kotikuntakorvaukseen, kun koulua käydään muun kuin oman kotikunnan esi- tai perusopetuksessa. Myös vailla Suomessa olevaa kotikuntaa olevien (esim. tilapäisesti maassa olevien ulkomaalaisten) kustannukset korvataan kotikuntakorvausjärjestelmän kautta. Tällöin korvaukset maksaa valtio.

Kotikuntakorvausjärjestelmä on olemassa siksi, että oppilaan kotikunta saa koululaisesta tulevan valtionosuuden. Monista eri syistä koulua voi käydä muuallakin kuin kotikunnassa. Kotikuntakorvausjärjestelmä vähentää tarvetta kuntien keskinäiseen sopimiseen ja laskuttamiseen. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän mukaan.

Kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Kunnan ei siis tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse. Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot vastaavasti lisäävät kunnan valtionosuusmaksatusta.

Kunnan kirjanpidossa kotikuntakorvauksia ei kuitenkaan käsitellä valtionosuutena, vaan kotikuntakorvaukset esitetään kunnan talousarviossa ja tilinpäätöksessä toimintamenoina ja toimintatuloina. Kotikuntakorvausta koskevat lakipykälät löytyvät kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta säädetyn lain 7. luvusta.

Lausunto 93: Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittely kunnan kirjanpidossa
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.2010

Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset

Kotikuntakorvaustulot ja -menot perustuvat kotikuntakorvauksen perusosaan, jonka valtiovarainministeriö päättää vuosittain, ja opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauskyselyssä ilmoittamaan oppilasmäärään. Vuodesta 2023 alkaen oppilastietojen poiminta-ajankohta aikaistui vuoden viimeisestä päivästä joulukuun 15. päivään. Vuoden 2024 kotikuntakorvaus perustuu näin ollen oppilastietoon ajankohdan 15.12.2022 mukaan, vuoden 2025 kotikuntakorvaus 15.12.2023 mukaan jne.

Kotikuntakorvaus =
   0,61 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 6-vuotiaat
+ 1,00 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 7-12-vuotiaat
+ 1,60 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 13-15-vuotiaat

Kotikuntakorvauskysely esi- ja perusopetuksen oppilastiedoista toteutetaan Opetushallituksen ylläpitämän KOSKI-tietovarannon kautta, johon kunnat tallettavat tiedot oppilaistaan. Kotikuntakorvausten oikeaan osumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Koski-tietovarannon tiedot pidetään ajan tasalla. Tilastokeskus yhdistää tiedon oppilaiden kotikunnasta väestörekisteritiedoista. 

Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus

Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Korvauksen maksuvelvollisuus perustuu lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (38 §), eikä erillisiä kuntien välisiä sopimuksia tältä osin tarvita.

Opetuksen järjestäjällä on oikeus laskuttaa oppilaasta aiheutuvat kulut oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kulujen tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta. Laskusta tai sen liitteestä tulee ilmetä korvauksen laskentaperusteet.

Kuntaliitto julkaisee vuoden lopussa yleiskirjeen, jossa annetaan tarkempia ohjeita kuntien väliseen laskutukseen mm. käytettävästä indeksikorotuksesta. Tuorein yleiskirje vuotta 2023 koskien on julkaistu 14.12.2023.

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet.

Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu.

Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, 27 §)

Vuonna 2024 harkinnanvaraista korotusta valtionosuuteensa haki 72 kuntaa. Haettu rahoitus on yhteensä 86,7 miljoonaa (VM:n tiedote 25.9.2024). Jaettavana on 10 miljoonaa euroa.

 

Aiempien vuosien hakijat ja saajat:

Vuonna 2023 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnettin 29 kunnalle 56 hakijasta Valtiovarainministeriön tiedote aiheesta.

Vuonna 2022 korotusta sai 15 kuntaa, hakijoita oli 59. Valtiovarainministeriön tiedote aiheesta 17.11.2022

Vuonna 2021 korotusta myönnettiin 30 kunnalle yhteensä 30 miljoonaa. Hakijoita oli 82 ja haetut summat yhteensä 146 miljoonaa euroa. VM:n tiedote 25.11.2021

Vuonna 2020 korotusta myönnettiin 66 kunnalle yhteensä 60 miljoonaa euroa. Hakemuksen jätti kaikki 149 kuntaa, ja haettu summa oli yhteensä lähes 346 miljoonaa euroa. 

Vuonna 2019 jaossa oli 10 miljoonaa euroa, hakijoita oli 89 ja lisärahoitusta sai 21 kuntaa.

Ajankohtaista valtionosuuksista

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Talous
valtionosuudet
valtionosuusjärjestelmä