EU:n komission asetusesityksiä kaudelle 2021-2027 julkaistu

Touko-kesäkuun vaihteessa komissio julkisti useita eri asetusesityksiä, jotka tarkentavat tulevalle EU-ohjelmakaudelle 2021-2027 esitetyn rahoituksen suuntaamista. Luvassa on jotain uutta, jotain vanhaa sekä jotain sinistä ja vihreää.

Eurooppa 2020-tavoitteiden pohjalta jatketaan temaattista keskittämistä edelleen. Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastojen sekä meri- ja kalatalousrahaston tuet tullaan keskittämään viiteen teemaan:

• älykkäämpi Eurooppa (innovaatiot),
• vihreämpi ja vähähiilisempi Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, vihreät ja siniset investoinnit kiertotalous ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen),
• verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus ja tietoliikenneyhteydet),
• sosiaalisempi Eurooppa (sosiaalisten oikeuksien pilari) sekä
• kansalaisten Eurooppa (paikallinen kehittäminen).

Esitetyt teemat ovat paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta katsottuna hyviä.

Rahastojen toiminta halutaan kytkeä entistä tiiviimmin eurooppalaiseen talousjaksoon ja makrotaloudellisiin ehdollisuuksiin. Jälkimmäinen tarkoittaa mm. sitä, että jäsenvaltion saama koheesiopoliittinen rahoitus riippuisi EU:n talouden ohjausta ja hallintaa koskevien säädösten noudattamisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on esitetty uudeksi ehdollisuudeksi varojen saannissa. Jatkossa jäsenvaltioiden ohjelmien tulee tukea niitä haasteita, jotka on yksilöity jäsenvaltioiden maakohtaisissa havainnoissa. Tätä kautta haetaan vaikuttavuutta sekä isompien yhteiskunnallisten uudistusten nopeampaa etenemistä erityisesti paljon varoja vastaanottavissa maissa.

Koheesiopolitiikan osalta Suomelle positiivinen yllätys

Koheesiopolitiikan osalta komission tämänhetkiset laskelmat näyttävät Suomen osalta positiivisilta, mutta tästä hetkestä on vielä matkaa lopullisten summien vahvistamiseen. Koheesiopolitiikkaan esitetään koko Eurooppaan kaikkiaan 330 miljardia euroa, mikä tarkoittaa muutaman prosentin leikkausta verrattuna nykykauteen 2014-2020.

Asetusluonnokset sisältävät lukuisia hallintoa ja toimintaa yksinkertaistavia esityksiä. Myös eri rahastojen säädöksiä on yhtenäistetty (uutuutena mm. seitsemän eri rahaston yhteinen sääntökirja). Esitetyt yksinkertaistamistoimet ovat niin rahoitusohjelmia hallinnoivien viranomaisten kuin myös yksittäisten hanketoimijoiden näkökulmasta tervetulleita.

Euroopan aluekehitysrahaston osalta toiminta tulee keskittymään vahvasti älykkäämmän ja vihreämmän Euroopan tavoitteiden edistämiseen. Rahaston kautta voidaan tukea em. infrastruktuuria, palvelujen saatavuuteen liittyviä investointeja, pk-yritystoiminnan kehittämistä ja siihen liittyviä investointeja. Kestävä kaupunkikehittäminen tulee jäsenvaltioissa huomioida jatkossa 6%:n korvamerkinnällä.

Euroopan sosiaalirahasto tulee uudistumaan ja kulkee nyt lyhenteellä ESR+. Uuteen kokonaisuuteen sisältyy useampi erillinen rahasto ja ohjelma, jotka aiemmin ovat toimineet itsenäisinä instrumentteina. Kokonaisuuden kautta edistetään täystyöllisyyttä, työpaikkojen laatua ja tuottavuutta, maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta EU:n sisällä, parannetaan koulutusjärjestelmiä sekä edistetään sosiaalista osallisuutta ja terveyttä.

Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön kokonaisuutta komissio esittää leikattavaksi seitsemällä prosentilla. Esityksessä eniten kiinnittää huomiota ns. merirajaohjelmien tulevaisuus sekä Venäjän suuntaisen yhteistyön jatko. Positiivista on, että sisä- ja ulkorajayhteistyön säätely on nyt saman asetuksen sisällä. Nykyiset Keskisen Itämeren ohjelma sekä Merenkurkun ylittävä Bothnia-Atlantica-ohjelma sulautuisivat osaksi valtioiden välistä Itämeren alueen ohjelmaa, mikä herättää huolta ja lukuisia kysymyksiä niin hallintoon kuin konkreettisen paikallis- ja aluetason rajanylittävän yhteistyön jatkoon liittyen. Venäjän suuntaisen ulkorajayhteistyön resursoinnin turvaaminen on myös keskeinen kysymys.

Yhteisen maatalouspolitiikan leikkaukset vaikuttavat myös maaseudun kehittämisvaroihin

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan osalta asetusehdotukset ovat Suomen kannalta on huolestuttavia. Ehdotus kuitenkin huomioi pohjoiset olosuhteet, joka osaltaan turvaa viljelyn jatkumisen pohjoisilla alueilla.

Keskeisenä muutoksena ehdotuksessa on maaseutupolitiikan yksinkertaistamisen tavoitteet sekä esitys lisätä jäsenmaille joustavuutta muokata politiikkaa ja toimenpiteitä niiden tarpeita vastaavaksi. Maatalouspolitiikan perusperiaatteet ja rahoitus olisivat kuitenkin edelleen yhteisiä eli maatalouspolitiikkaa ei olla kansallistamassa. 

Asetusehdotukset sisältävät esityksen jäsenmaittain jaettavasta rahoituksesta maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen, joka Suomen kannalta tarkoittaisin yhteensä 420 miljoonan euron leikkausta nykyisen ohjelmakauden EU-rahoitukseen verrattuna. Tästä runsaat 80 miljoonaa euroa kohdistuisi maatalouden suoriin tukiin ja yli 330 miljoonaa eurona maaseudun kehittämisrahoitukseen. Leikkaukset ovat merkittäviä huomioiden tämänhetkinen perustuotannon markkinatilanne ja maatilojen taloudelliset haasteet. Leikkausesitys ei myöskään tue komission tavoitteita esim. ilmastonmuutoksen torjunnassa, maaseudun kehittämisessä sekä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä.

Asetusesitysten perkaaminen ja tarkastelu jatkuu edelleen. Ohjelmien valmistelu käynnistyy syksyllä erilaisissa kansallisissa työryhmissä, joissa myös Kuntaliitto on edustettuna.

Lue myös Ulla Karvon blogi:

• Muovista tulevaisuuteen

Komission esitykset:

• Koheesiopolitiikka
• Maatalouspolitiikka